HMS Anemone (M48)
| HMS Anemone | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Blyth Shipbuilding and Dry Docks Company, Blyth |
| Kölinlasku | 26. lokakuuta 1939 |
| Laskettu vesille | 22. huhtikuuta 1940 |
| Palveluskäyttöön | 12. elokuuta 1940 |
| Poistui palveluskäytöstä | myyty siviilikäyttöön marraskuussa 1949 |
| Loppuvaihe | romutettu 1. marraskuuta 1964 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 925 t |
| Pituus | 62,48 m |
| Leveys | 10,11 m |
| Syväys | 4,14 m |
| Koneteho | 2 750 hv |
| Nopeus | 16 solmua (30 km/h) |
| Miehistöä | 87 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 × BL 4"/L45 (102 mm) Mk IX -tykki 1 × DP 3"/L50 -tykki 2 × kaksiputkista 20 mm ilmatorjuntatykkiä 2 × syvyyspomminheitintä Mk II, joihin yhteensä 40 syvyyspommia |
HMS Anemone (viirinumerot K48 ja M48) oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1940 valmistunut Flower-luokan korvetti toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Flower-luokka (korvetti)
Alus tilattiin 25. heinäkuuta 1939 Blythistä Blyth Shipbuilding and Dry Docks Company Limitediltä, missä köli laskettiin 26. lokakuuta. Alus laskettiin vesille 22. huhtikuuta 1940 ja valmistui 12. elokuuta.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anemone upotti Islannin eteläpuolella () 7. tammikuuta 1941 Regia Marinan sukellusveneen RN Nanin. Alus pelasti 17. maaliskuuta 94 merimiestä vaurioituneelta brittiläiseltä kauppa-alukselta Narivalta, jonka Saksan laivaston sukellusvene U-600 oli torpedoinut. Anemone yritti upottaa pahoin vaurioituneen aluksen tykkitulella tuloksetta. Sukellusvene U-91 upotti lopulta aluksen ().[2]
Anemone ja HMS Pennywort pelastivat 18. maaliskuuta 54 merimiestä brittiläiseltä kauppalaivalta Canadian Starilta, jonka sukellusvene U-221 oli upottanut torpedoimalla ().[2]
Lokakuussa 1945 alus ei ollut alusluettelossa, vaan se myytiin marraskuussa 1949 Pelagosille, joka muutti sen poijuveneeksi Marinens Hovedverftillä Hortenissa Norjassa. Alus palasi telakalta 3. lokakuuta 1950 nimettynä Pelikaniksi.[2]
Alus muutettiin 1951 valaanpyyntialukseksi Howaldtswerkellä Kielissä Saksassa. Sen viimeinen pyyntikausi oli 1961–1962, minkä jälkeen alus makasi ankkurissa. Alus myytiin joulukuussa 1963 Greåkeriin, Østfold Skipsopphugningille, joka nimesi sen Østfoldiksi. Se romutettiin 1. marraskuuta 1964.[2]
Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksen päälliköinä toisessa maailmansodassa olivat:
- Humphry Gilbert Boys-Smith 20. kesäkuuta 1940 – 25. helmikuuta 1942
- Robert Atkinson 25. helmikuuta – 22. heinäkuuta 1942
- Patrick George Alexander King 22. heinäkuuta 1942 – 1. heinäkuuta 1943
- Joseph Benjamin Sparkes 1. heinäkuuta 1943 – 1. maaliskuuta 1945
- Ronald Stewart Mackay 1. maaliskuuta – heinäkuu 1945
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Preston, Antony & Raven, Alan: Flower Class Corvettes. Lontoo, UK: Arms and Armour Press, 1982. ISBN 0-85368-559-2. (englanniksi)
- Friedman, Norman: British Destroyers & Frigates – The Second World War and After. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-015-4. (englanniksi)