HMAS AE2

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMAS AE2
HMAS AE2 Sydney.jpg
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 10. helmikuuta 1912
Laskettu vesille 18. kesäkuuta 1913
Palveluskäyttöön 28. helmikuuta 1914
Palveluskäytöstä uponnut 30. huhtikuuta 1915
Tekniset tiedot
Uppouma 660 t (pinnalla)
800 t (sukelluksissa)
Pituus 121 jalkaa
Leveys 22 jalkaa 6 tuumaa
Syväys 12 jalkaa 6 tuumaa
Koneteho 2 8 sylinteristä dieselmoottoria 1750 hv
sähkömoottori 550 hv
Nopeus 15 solmua (pinnalla)
10 solmua (sukelluksissa)
Miehistöä 35
Aseistus 4 18" torpedoputkea

HMAS AE2 oli Australian laivaston E-luokan sukellusvene ensimmäisessä maailmansodassa.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMAS AE2 otettiin Australian laivaston palvelukseen 28. helmikuuta 1914, ja sen ensimmäinen päällikkö oli Henry H. G. D. Stoker. Alus saapui 24. toukokuuta Sydneyyn matkattuaan Britteinsaarilta sisaraluksensa HMAS AE1:n kanssa. Aluksen miehistö koostui Britannian kuninkaallisen laivaston upseereista ja miehistönä oli sekä australialaisia että brittejä.[1]

Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa alus liitettiin laivasto-osastoon, jonka tehtävänä oli vallata Saksan keisarikunnan Tyynenmeren siirtomaat. Se osallistui Saksan Uuden-Guinean miehittämiseen, jonka osana Rabaul pakotettiin antautumaan 13. syyskuuta, ja Saksan Uusi-Guinea antautui 22. syyskuuta.[1]

Alus lähti 4. lokakuuta Suvaan osana amiraali Pateyn laivasto-osastoa, jonka muut alukset olivat HMAS Australia, HMAS Sydney, HMAS Encounter, HMAS Warrego sekä Ranskan laivaston kevyt risteilijä Montcalm. Osaston tehtävänä oli eliminoida Saksan keisarillisen laivaston risteilijöiden Scharnhorstin ja Gneisenaun aiheuttama uhka, sen jälkeen kun saksalaisalukset olivat hyökänneet Ranskan hallussa olleille Seurasaarille 22. syyskuuta.[1]

Vietettyään kolme viikkoa Fidžillä HMAS AE2 erkani 8. marraskuuta Pateyn osastosta ja palasi Sydneyyn, mihin se saapui 16. marraskuuta. Kolme päivää myöhemmin alus jatkoi matkaansa Albanyyn, missä se liittyi Kuningas Yrjön lahteen koottuun australialaisia joukkoja Eurooppaan kuljettaneeseen saattueeseen, johon kuului 17 ilman saattajia olevaa kuljetusalusta, jotka lähtivät 31. joulukuuta kohti Suezia. SS Berrima johti saattuetta ja hinasi HMAS AE2:ta. Saattue saapui 28. tammikuuta 1915 Suezille.[1]

Välimerellä alus liitettiin Britannian kuninkaallisen laivaston laivueeseen, joka operoi Gallipolin alueella. Alus sai 25. huhtikuuta määräyksen tunkeutua Dardanellien läpi Marmaranmerelle estääkseen turkkilaisten liikennöinnin Bosborinsalmen ja Dardanellien välillä. Vastaavat yritykset olivat aiemmin epäonnistuneet. Alus kuitenkin onnistui, ja matkansa aikana se torpedoi turkkilaisen risteilijän, mutta se osui kahteen otteeseen pohjaan, kun se pakeni aluksen tuhoamista yrittäviä hävittäjiä.[1]

Alus yritti usean laivan upottamista torpedoin ilman tulosta ennen tuhoutumistaan 30. huhtikuuta. Alus ei onnistunut pakenemaan turkkilaisia aluksia ja sai osuman konehuoneeseen. Aluksen kapteeni halusi varmistaa, ettei alus jäisi turkkilaisten käsiin ja käski upottaa sen. Sen kansiluukut jätettiin auki sen upottamiseksi. Turkkilaiset poimivat vedestä koko miehistön, joka vietti seuraavat kolme ja puoli vuotta sotavankeudessa. Vankeuden aikana neljä miestä sai surmansa.[1]

Rahmi Koç -museon johtajan Selçuk Kolayn ryhmä paikallisti aluksen hylyn kesäkuussa 1998.

Koordinaatit: 40.672371°N, 28.075218°E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]