HMAS Australia (1911)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo ensimmäisessä maailmansodassa palvelleesta Indefatigable-luokan taisteluristeilijästä. Muita merkityksiä täsmennyssivulla.
HMAS Australia
HMAS Australia
HMAS Australia
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Brown and Company, Clydebank
Kölinlasku 26. kesäkuuta 1910
Laskettu vesille 25. lokakuuta 1911
Palveluskäyttöön 21. kesäkuuta 1913
Palveluskäytöstä 12. joulukuuta 1921
upotettu 12. huhtikuuta 1924
Tekniset tiedot
Uppouma 18 797 t (tyhjä)
22 485 t (kuormattu)
Pituus 179,8 m
Leveys 24,4 m
Syväys 9,2 m
Koneteho 44 000 shp
Nopeus 25 solmua
Miehistöä 820
Aseistus 8 × 12" (304,8 mm) BL Mk X -tykkiä kaksoistykkitorneissa
16 × 4" (101,6 mm) BL Mk VII -tykkiä yksiputksina asennuksina
4 × 3 paunaista QF-kunnalaukaustykkiä
2 × 18" torpedoputkea

HMAS Australia (viirinumerot C6/09/81) oli Australian laivaston Indefatigable-luokan taisteluristeilijä. Alus oli yksi kolmesta luokan aluksesta ja se oli valmistettu suojaamaan Britannian imperiumia. Australian hallitus tilasi aluksen 1909 ja se laskettiin vesille 1911. Alus otettiin palvelukseen 1913 Australian laivaston lippulaivana ja se on ollut ainoa Australian laivastossa palvellut raskas taisteluyksikkö.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen köli laskettiin 26. kesäkuuta 1910 John Brown and Companyn telakalla Clydebankissä ja alus laskettiin vesille 25. lokakuuta 1911 kumminaan Australian Lontoossa toimineen edustajan ja entisen pääministerin Sir George Reidin puoliso. Alus valmistui 21. kesäkuuta 1913.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen tykistön, torpedoaseistuksen ja konehuoneen läpäistyä vastaanottotestit HMAS Australia liitettiin Australian laivastoon Portsmouthissa 21. kesäkuuta 1913 ensimmäisenä päällikkönään Britannian kuninkaallisen laivaston komentaja Stephen H. Radcliffe. Kaksi päivää myöhemmin kontra-amiraali George Edwin Patey nosti lippunsa aluksella, kun hänet oli valittu Australian laivaston komentajaksi.[1]

Alus lähti Portsmouthista kohti Australiaa 21. heinäkuuta vastavalmistuneen risteilijän HMAS Sydneyn kanssa. HMAS Australia vieraili matkan aikana Kapkaupungissa ja se kohtasi 4. lokakuuta merellä ennen saapumistaan Sydneyyn muut Australian laivaston alukset eli risteilijät HMAS Melbournen, HMAS Sydneyn ja HMAS Encounterin sekä hävittäjät HMAS Warregon, HMAS Parramattan ja HMAS Yarran. Ensimmäisen palvelusvuotensa aikana alus vieraili lukuisissa Australian rannikkokaupungeissa.[1]

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä HMAS Australia sai tehtäväkseen Tyyneltä valtamereltä poistuvan Saksan keisarikunnan Itä-Aasian laivueen etsimisen ja tuhoamisen. Alus joutui kuitenkin toistuvasti osallistumaan Saksan Tyynenmeren alusmaiden Uudella Guinealla ja Samoalla valtaamiseen esti laivasto-osaston tehokkaan etsimisen ennen Coronelin ja Falklandin taisteluita, joista jälkimmäisessä laivue tuhoutui.

Tyynenmeren alueen varmistamisen jälkeen alus liittyi Pohjanmeren operaatioihin, jotka sisälsivät pääasiassa partiomatkoja ja harjoittelua. Alus oli mukana laivaston ilma-aseen kehittelyssä ja 11 sen miehistöstä osallistui Zeebrüggeen tehtyyn iskuun. Alus oli Skagerrakin taistelun aikana telakalla kolaroituaan sisaraluksensa HMS New Zealandin kanssa. Alus käytti sodan aikana pääaseitaan ainoastaan kahdesti. Ensimmäisen kerran tammikuussa 1915 tuhotessaan saksalaisen kauppalaivan ja toisen kerran joulukuussa 1917 oletettuun sukellusveneeseen.

Sodan päätyttyä alus palasi Australiaan sen miehistössä puhkesi kapina, kun pyyntö loman pidentämisestä Fremantlessa evättiin. Muina syinä olivat vähäiset lomat sodan aikana, palkanmaksuongelmat sekä Britannian laivaston henkilöstön suosiminen australialaisten kustannuksella.

HMAS Australia siirrettiin ensin koululaivaksi ja lopulta 1921 reserviin sodanjälkeisten lamavuosien budjettileikkausten seurauksena. Washingtonin laivastosopimus edellytti aluksen romuttamista osana Britannian supistamistoimia ja alus upotettiin 1924 Sydney Headsin edustalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coward B R: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]