Georg Lukács

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georg Lukács

Georg Lukács (unk. Lukács György, 13. huhtikuuta 18854. kesäkuuta 1971) oli unkarilainen marxilainen filosofi ja kirjallisuuskriitikko sekä merkittävä marxilainen teoreetikko. Tunnetuin hänen kirjoittamansa teos on 1923 ilmestynyt kirja Geschichte und Klassenbewusstsein. Kyseisessä kirjassaan hän esitti oman näkemyksensä, jonka mukaan kirjallisuus historiallisesti ja esteettisesti heijastaa yhteiskunnan kehitystä.

Marxilaisena kirjallisuuskriitikkona Lukácsilla oli laajat tiedot maailmankirjallisuudesta ja häntä kiinnosti erityisesti kirjallisuuden suhde historiaan ja yhteiskuntaan. Lukács joutui 1940- ja 1950-luvuilla ongelmiin vallanpitäjien kanssa, koska hän ei koskaan suostunut hyväksymään neuvostoliittolaisia kommunistisia poliiittisia oppeja. Politiikassa hän vaikutti mm. toimimalla Béla Kunin kommunistisen hallituksen komissaarina vuonna 1919. Unkarin kansannousun jälkeen Lukács nimitettiin 1956 Imre Nagyn johtaman hallituksen opetusministeriksi.

Lukács myös karkotettiin elämänsä aikana Romaniaan, mutta 1957 hänen sallittiin palata Unkariin. Kymmenen vuotta myöhemmin kommunistinen puolue hyväksyi hänet jäsenekseen.

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lenin: tutkimus hänen ajatustensa yhtenäisyydestä (1972, Tammi; suom. Sirpa Rossi; ISBN 951-30-2156-4)
  • Balzac ja ranskalainen realismi (1978, Love; suom. Hannu Launonen; ISBN 951-835-008-6)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toiviainen, Seppo: Nuori Lukács: Kriittinen esitys Georg Lukácsin varhaisesta ajattelusta ja toiminnasta (1906–1929). Helsinki: Kansankulttuuri, 1977. ISBN 951-615-142-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stahl, Titus: Georg (György) Lukács The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)