Galileo Galilein elämä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Berliner Ensemblen esitys näytelmästä vuodelta 1971.

Galileo Galilein elämä on Bertolt Brechtin kirjoittama näytelmä vuodelta 1940. Se kertoo Galileo Galilein myöhäisvuosista keskittyen kiistaan katolisen kirkon kanssa. Näytelmästä on ilmestynyt vuonna 1975 Joseph Losey'n ohjaama Galileo-niminen elokuvasovitus.

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brecht aloitti näytelmän teon jo 1930-luvulla ollessaan vielä Saksassa. Muutettuaan Yhdysvaltoihin kolmannen valtakunnan aikaan hän käänsi ja uudelleen työsti näytelmän yhdessä näyttelijä Charles Laughton'in kanssa. Tuloksena oli näytelmän 'amerikkalainen versio', joka nimettiin yksinkertaisesti Galileoksi. Joseph Losey'n ohjaama ensi-ilta oli Los Angelesissa Coronet Theatre -teatterissa heinäkuussa 1947. Tämä versio oli pohjana myös Losey'n filmatisoinnissa vuonna 1975.

Palattuaan Itä-Saksaan Brecht jatkoi työtään näytelmän parissa ja uudelleen saksan kielellä. Lopullisen saksankielisen version ensi-ilta oli Kölnissä huhtikuussa 1955.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galilei on rahan puutteessa ja saa kuulla uuden keksinnön, kaukoputken, olevan myynnissä Amsterdamissa. Galilei kopioi sen ja kauppaa Venetsian tasavallalle omana keksintönään.

Galilei käyttää kaukoputkea vahvistaakseen Kopernikuksen aurinkokeskisen mallin Aurinkokunnasta, mikä on vastoin yleistä uskomusta ja kirkon doktriinia.

Galilei viedään kuulusteltavaksi Vatikaaniin, missä hän kidutuksella uhattuna kieltää opetuksensa. Hänen oppilaansa järkyttyvät saadessaan tietää hänen taipuneen kirkon auktoriteettien painostuksesta.

Galilei asuu vanhana ja raihnaisena arestissa, kun hänen entinen oppilas Andrea tulee vierailulle. Galilei antaa Andrealle kirjan, jossa on kaikki hänen tieteelliset löydökset ja pyytää tätä salakuljettamaan sen Italian ulkopuolelle levitettäväksi. Andrea uskoo nyt Galilein toimien olleen sankarillisia ja että hän kielsi opetuksensa vain huijatakseen hölmöjä kirkollisia auktoriteetteja. Galilei itse kuitenkin väittää toimineensa vain oman etunsa mukaisesti ilman minkäänlaista sankarillisuutta.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brecht, Bertolt (1966). Galileo: English version by Charles Laughton. Edited and with an introd. by Eric Bentley. New York: Grove Press.
  • Bertolt Brecht, Life of Galileo, Translated by John Willett, Bertolt Brecht: Plays, Poetry and Prose, The Collected Plays, Volume Five, Part One, Edited by John Willett and Ralph Manheim (Methuen, London, 1980).