Gaius Lutatius Catulus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gaius Lutatius Catulus oli Rooman konsuli, jonka johdossa käytiin ensimmäisen puunilaissodan ratkaiseva taistelu ja jonka nimellä sodan jälkeinen rauha tunnetaan. Lutatiuksesta ei ole tietoja ennen hänen konsuliksi tuloaan.

Vuonna 243 eaa. Rooman ja Karthagon välinen I puunilaissota oli kestänyt 22 vuotta ja molemmat valtakunnat olivat uupuneita Sisilian hallinnasta käytävään sotaan, mutta kumpikaan ei ollut valmis luovuttamaan. Rooma keräsi voimansa viimeiseen ponnistukseen ja rikkaiden kansalaisten vapaaehtoisten lainojen turvin Rooma rakensi uuden laivaston. Lutatiuksen osallistumisesta kampanjaan ei ole näyttöä, mutta hänen myöhemmät vaiheensa antavat syytä epäillä, että Lutatius saattoi olla hankkeen takana.

Vuonna 242 eaa. Gaius Lutatius Catulus valittiin konsuliksi. Hän oli novus homo eli nousukas (hänen suvustaan ei ollut aikaisempia konsuleita). Parikseen Lutatius sai A Postumius Albinuksen, joka oli ikivanhaa sukua edustava patriisi. Tulevan sotavuoden suunnitelmia ja konsulien työnjakoa koskeva politikointi kärjistyi siihen, että pontifex maximus kielsi Postumiusta poistumasta Rooman kaupungista uskonnollisten syiden takia. Niinpä laivaston komento oli pakko antaa Lutatiukselle. Lutatiuksen avuksi sotatoimiin määrättii praetori Q Valerius Falto, joka oli vanhaa patriisisukua. Lutatius ja Valerius veivät laivaston Sisiliaan ja operoivat vesillä ylivoimaisina, koska Karthago ei lähettänyt suuria voimia alueelle. Oltuaan pitkään Sisiliassa Lutatius haavoittui vakavasti, kun häneen osui katapultin ammus.

Vuoden 241 eaa. maaliskuussa Karthago lähetti suuren laivaston Sisiliaan mukanaan maajoukkoja (mm. elefantteja). Sää oli huono. Lutatius määräsi Valeriuksen ottamaan komennon laivoissa ja seurasi itse taistelua maalta käsin. Laivastot kohtasivat Aigates-saarien luona ja roomalaiset saavuttivat voiton. Tämän jälkeen Lutatius neuvotteli Hamilkar Barkan kanssa rauhanehdot, jotka Rooman senaatin määräämien tiukennusten jälkeen päätyivät I puunilaissodan rauhansopimukseksi, joka tunnetaan 'Lutatiuksen rauhan' nimellä. Lutatius palasi Roomaan, mutta ei saanut yksin kunniaa sodan voittamisesta. Lopulta järjestettiin kaksi triumfia, toinen Lutatiukselle ja toinen Valeriukselle.

Lutatiuksen myöhemmistä vaiheista ei ole historiassa viitteitä. Hänen nimensä esiintyy Juturnan temppelin jäänteissä, joten hän lienee vaikuttanut sen rakentamiseen. Lutatiuksen kuolinvuotta ei tiedetä.

Gaius Lutatius Catulus on Jukka M. Heikkilän romaanin Merikonsuli (1995) päähenkilö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Polybios
  • J F Lazenby, The First Punic War