Francisco de Orellana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Francisco de Orellanan patsas

Francisco de Orellana (1511 Trujillo, Espanja – marraskuu 1546 Amazon, Brasilia) oli ensimmäinen Amazon-jokea pitkin purjehtinut eurooppalainen.

Orellanan matka Amazonilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalainen konkistadori Gonzalo Pizarron retkikunta lähti maaliskuussa 1541 Ecuadorin Quitosta itään etsimään Eldoradoa.[1] Retkikunnan mukaan liittyi Francisco de Orellana 23 konkistadorinsa kanssa.[1] Orellanan ja Pizarron joukot eriytyivät marraskuussa, kun Orellana lähti joukkoineen etsimään ruokaa.[1] He kohtasivat aluksi ystävällisiä intiaaneja, mutta joutuivat möhemmin toisten intiaanien hyökkäysten kohteeksi.[1] Elokuussa 1542 retkikunta pääsi avomeren äärellle ja he lähtivät purjehtimaan kotiin päin.[1]

Orellanan retkikunnan jäsenet olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka kävivät Amazonin altaan keskellä. Palattuaan Espanjaan Orellana kertoi löytäneensä tuntemattoman kulttuurin. Myöhemmät retkikunnat löysivät sademetsästä vain muutamia hajallaan sijaitsevia intiaanikyliä, joten Orellana leimattiin valehtelijaksi.[2]

Valehteliko Orellana vai oliko Amazonasissa korkeakulttuuria?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisten arkeologien Rio Negron varrella tekemät kaivaukset osoittavat, että alueella ei ole aina asunut vain pieniä vaeltavien intiaanien ryhmiä, vaan siellä on ollut tuottoisaa maanviljelystä ja suuria, kiinteitä yhdyskuntia. Aiemmin on katsottu, että Amazonin sademetsän maaperä ei pysty tuottamaan niin suuria satoja, että suuret ihmisjoukot voisivat muodostaa paikallaan asuvia yhteisöjä. Yhdysvaltalaisten arkeologien ryhmän mukaan alueilta, joissa maanviljelyä oli oletettavasti harjoitettu, maan joukossa oli erittäin hedelmällistä savea, jota nykyiset brasilialaiset kutsuvat nimellä terra preta (”musta maa”). Amazonasin muinaiset asukkaat olivat ilmeisesti sekoittaneet maaperään orgaanista jätettä ja ravinneet sen niin, että siitä oli tullut pysyvästi hedelmällistä. Tämä oli mahdollistanut kestävän maanviljelyn, jonka vuoksi paikallaan asuvat yhteisöt pystyivät syntymään.[2]

Orellanan mukaan Amazonasin kansat raivasivat peltoa kulottamalla. Saksalaiset maaperätutkijat Bruno Glaser ja Christoph Steiner ovat löytäneet terra pretasta paljon puuhiiltä. Glaserin ja Steinerin mukaan puuhiili sitoo maaperään ravinteita ja pitää maan hedelmällisenä. Rauhaan jätettynä terra preta lisääntyy itsestään, minkä tutkijat olettavat johtuvan bakteerien ja sienien yhteisvaikutuksesta. Amazonasin kulttuurin perustan kehitys oli vienyt vuosisatoja, mutta se tuhoutui muutamassa vuosikymmenessä. Espanjalaiset toivat mukanaan isorokon, tuhkarokon, influenssan ja muita Amazonasissa tuntemattomia tauteja, joille alueen asukkailla ei ollut vastustuskykyä, joten moni heistä kuoli.[2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Conquistadors - Orellana PBS. Viitattu 7.12.2013. (englanniksi)
  2. a b c Stewart, Robert & Twist, Clint & Horton, Edward: Historian arvoitukset, s. 100–101. WSOY, 2006. ISBN 951-0-30889-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Francisco de Orellana.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hartzell, Spence; Enemmän kuin kulta ja kunnia. Amazon - virran löytäjän romaani; Pellervo-Seura 1948; 434 sivua.
  • Gheerbrant, Alain;The Amazon : past, present and future; London : Thames and Hudson, 1992