François Luxembourg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
François Luxembourg.

François Luxembourg (oik. François Henri de Montmorency-Bouteville, Piney-Luxemburgin herttua (8. tammikuuta 1628 Pariisi4. tammikuuta 1695 Versailles) oli ranskalainen sotilas ja Ranskan marsalkka vuodesta 1675. Hän komensi Ranskan Alankomaissa operoivaa armeijaa vuosina 1677–78 ja 1690–95. Hän oli komentajana kärsivällinen, mutta nopea havaitsemaan pienetkin mahdollisuudet ja tarttumaan niihin. Hän oli Ranskan kyvykkäin kenraali yhdeksänvuotisen sodan aikana ja Ranskan marsalkka Louis II Condén serkku.

Ranskan-Hollannin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luxembourg komensi Ranskan-Hollannin sodan aluksi Ranskan puolella olleiden Münsterin piispan ja Kölnin vaaliruhtinaan yhdistynyttä armeijaa, vaikka korvasikin tilapäisesti Condén Ranskan armeijan Alankomaissa taistelleen puoliskon johdossa vuonna 1672. Luxembourg korvasi kaatuneen Henri Turennen Reinin armeijan komentajana 1676, mutta oli altavastaajana liian pienellä armeijallaan. Vuonna 1677 hän johti Pohjois-Ranskassa Casselin taistelussa Ranskan armeijan vasenta siipeä, joka torjui hollantilaisten hyökkäyksen. Hänen johtamansa armeija operoi Espanjan Alankomaissa 1678 piirittäen Monsin ja painostaen siten hollantilaisia rauhaan. Hän johti ranskalaisia Saint-Denisin taistelussa, joka käytiin 14. elokuuta Monsin lähellä, 4 päivää rauhansopimuksen solmimisen jälkeen.

Yhdeksänvuotinen sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luxembourg voitti Ranskan vastaisen liittokunnan armeijan Fleurusin taistelussa 1. heinäkuuta 1690 lyömällä vastapuolen oikean siiven hollantilaisen ratsuväen. Hän piiritti ja valtasi Monsin 15. maaliskuuta – 10. huhtikuuta 1691. Hän kävi Steenkirkin taistelun 3. elokuuta 1692 Ranskan päävastustajan, Alankomaiden käskynhaltija ja Englannin kuningas Vilhelm III Oranialaisen kanssa, ja vaikka hollantilaiset yllättivät ranskalaiset, taistelun tulokseksi jäi ratkaisematon. Luxembourg kohtasi Vilhelmin uudestaan Landenin taistelussa 29. heinäkuuta 1693 ja voitti hollantilaisset murtamalla heidän linnoitetut asemansa kolonnataktiikkaa enteilevällä hyökkäyksellä.

Luxembourg sairastui palatessaan Versaillesiin talveksi 1694–95 ja kuoli 4. tammikuuta 1695. Häntä seurasi François Villeroi Ranskan Alankomaissa operoivan armeijan komentajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.