Finnveden
Finnveden oli yksi keskiaikaisista "pienistä maista" (ruots. små landen), jotka vähitellen muodostivat Smålandin maakunnan. Finnveden sijaitsi Smålandin länsiosassa, ja siihen kuului kolme kihlakuntaa: Sunnerbon kihlakunta, Västbon kihlakunta ja Östbon kihlakunta. Nimien taustalla oli kihlakuntien sijainti Bolmen-järven etelä-, länsi- ja itäpuolella. Nykyään alue kuuluu Jönköpingin lääniin ja Kronobergin lääniin.
Finnveden muodosti tärkeän rajamaan Ruotsin ja Tanskan välillä kunnes Skånen maakunnat liitettiin Ruotsiin vuonna 1658. Vuonna 1632 Ruotsin toinen postiasema avattiin Markarydissä lähettää valtakunnanrajaa, mikä osoittaa seudun keskeistä merkitystä tuolloiselle Ruotsin valtakunnalle.
Kautta historian hyvinvointi on ollut Finnvedenissä maakunnan muita osia korkeampi. Dacken kapinaa Kustaa Vaasaa vastaan tuettiin Finnvedenissä paljon vähemmän kuin muualla Smålandissa. Finnveden tunnetaan yrityskulttuuristaan, jota nykyään kutsutaan nimellä Gnosjöandan.
Finnvedenissä sijaitsee Piksborgin linnanrauniot.
Nykyajan Finnveden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään "Finnveden" tarkoittaa Kronobergin läänin läntisimpiä osia ja pientä aluetta Hallandin läänin kaakkoiosassa. Tällä alueella on erittäin alhainen väentiheys. Pohjoisessa sijaitsevan Hylten ja etelässä sijaitsevan Knäredin välillä on vain vähän asutusta. Tämä on ainutlaatuista, sillä alue sijaitsee melko eteläisessä osassa Götanmaan historiallista pääaluetta. Riksväg 25 Halmstadista Ljungbyhyn (ja sieltä edelleen Växjöhön ja Kalmariin) kulkee alueen halki.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finnvedens historia (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
