Fiat G.91

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fiat G.91
Luftwaffen G.91
Luftwaffen G.91
Tyyppi hävittäjä
Kuvassa museoitu Fiat G.91-koneyksilö, Italian Frecce Tricolorin väreissä.
Kuvassa jalustalle nostettuna, Portugalin ilmavoimain Fiat G.91. Kuvassa näkyvät koneen siipiripustukset eli pylonit.

Fiat G.91 on italialaista alkuperää oleva suihkuhävittäjä, jota käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Konetyypin pääsuunnittelijana toimi Giuseppe Gabrielli. Tämä monitoimihävittäjä soveltui rynnäköintiin, lentäjien koulutukseen harjoitushävittäjänä, sekä taktiseen tiedusteluun ja pommittamiseen. Koneen suorana esikuvana oli North American F-86 Sabre. Ensilento tapahtui 9. elokuuta 1956; prototyyppikone tuhoutui koelentojen alkuvaiheessa 26. helmikuuta 1957.[1] Onnettomuuden vuoksi Ranska kieltäytyi konetyypin hankinnasta.[2] Palveluskäyttöön tyyppi hyväksyttiin 1958 vuoden 1954 Naton hävittäjälentokoneita koskevan spesifikaatioitten mukaisesti.[3]

Suihkumoottori oli brittiläisvalmisteinen Bristol Orpheus 803, jota Fiat valmisti lisenssillä. Moottorin teho oli 5 000 paunaa eli 2 268 kg. Pääasiallisesta konetta käytettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Lentäjät luonnehtivat konetta helpoksi lennettäväksi.[2] Fiat G.91:n huippunopeus oli muunnoksesta riippumatta 1 075 km/h ja toiminnallinen lakikorkeus 13 100 metriä.

Konetyyppiä käytti kolme Euroopan maata: Italian ohella Saksa, joka valmisti konetyyppiä myös itsenäisesti, ja Portugali. Sotilasilmailun historiassa, tyypin merkitys näkyy sen ollessa ensimmäinen käytännössä yhteis-eurooppalainen sotilaslentokone. Omana aikakautenaan, niin kutsuttuna yleis-länsieurooppalaisena torjuntahävittäjänä toimi Lockheed F-104 Starfighter. Sen hidaslento-ominaisuudet olivat vaativat, ja konetyyppi vaati uhrejakin. Siksi tarvittiin kohtalaisen nopeata harjoitushävittäjää edeltävänä koulutusvaiheena.[4]

Ampuma-aseistuksena on koneen runkoon ohjaamon kohdalle sijoitettuna G.91R -mallissa neljä 12,7 mm konekivääriä, G.91T -harjoituskoneessa painon vähentämiseksi vain kaksi konekivääriä ja Luftwaffen G.91R/3 -tyypissä kaksi 30 mm DEFA -konetykkiä.[1] Siipiripustimiin voi kiinnittää sekä raketteja, pommeja ja ohjuksia, että lisäpolttoainesäiliöt ja tiedustelukamerat. Konetyyppi lienee ensimmäinen Euroopassa suunniteltu sekä valmistettu, joka kykeni taktillisiin ydinpommituksiin.

Konetyypin viimeinen käyttäjämaa, Portugali poisti ne palveluskäytöstä vuonna 1993.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Crosby, Francis: Modern Fighter Aircraft, Southwater Books/Anness Publishing, 2004, London England (s. 59) ISBN 1-84215-991-7
  • Sharpe, Michael: Attack and interceptor jets, Grange Books, Lontoo Englanti, 2002 (s. 17-21) ISBN 1-84013-335-X

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Airvectors: The Fiat G.91 & Alenia-Aermacchi-EMBRAER AMX
  2. a b Crosby 2004: s. 59
  3. Sharpe 1999: s. 17
  4. Sharpe 1999: s. 21

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]