Fatiman Neitsyt Maria

Wikipedia
Ohjattu sivulta Fatima (ilmestys)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fatiman ilmestys (Fatiman Neitsyt Maria, port. Nossa Senhora do Rosário de Fátima) oli katolisen kirkon myöhemmin Neitsyt Mariaksi tulkitsema ilmestys, joka tapahtui Portugalissa Fátiman kaupungin lähistöllä ensimmäisen kerran 13. toukokuuta 1917.

Kolme paimenessa ollutta maatyöläisten lasta, Lúcia Santos ja hänen serkkunsa Jacinta ja Francisco Marto näkivät Cova da Irian niityillä, Aljustrelin kylän lähellä ilmestyksen, joka on tulkittu Neitsyt Mariaksi. Lúcia kuvaili hahmoa sanoin ”kirkkaampi kuin aurinko, levittäen valonsäteitä jotka olivat puhtaampia ja kirkkaampia kuin kristallilasi joka on täytetty kuplivalla vedellä, ja jonka läpäisevät palavat auringonsäteet”.lähde? Kaikkiaan kuusi kertaa toistuneen ihmeen näki lasten lisäksi kymmenien tuhansien katolisten ja lehtimiesten sekä muiden uteliaiden joukko. Pyhä Neitsyt kuitenkin puhutteli vain lapsia ja ilmoitti heille viestin, joka tunnetaan Fatiman kolmena salaisuutena. Muut paikalle kokoontuneet näkivät vain ”aurinkoihmeen”, eli auringon omituisen tanssin taivaalla.lähde?

Katolinen kirkko oli aluksi hyvin varovainen tapahtuneen suhteen, ja lapsia jopa estettiin menemästä ilmestyksen ilmoittamana päivänä paikalle vastaanottamaan Mariaa, joksi he näkynsä tunnistivat.lähde? Katolisen kirkon oli kuitenkin annettava pian periksi, sillä ”Fatiman ihmeen” kannattajia oli jo miljoonia. Myös paavi Johannes Paavali II kuului heihin, ja hän uskoi selvinneensä salamurhayrityksestä Fatiman ennustuksen ansiosta. Hän vieraili Fatiman pyhätössä kolme kertaa salamurhayrityksensä jälkeen.

Kuten oli ennustettu, Francisco ja Jacinta kuolivat vuosina 1919 ja 1920. Luciasta tuli karmeliittanunna, ja hän kuoli 13. helmikuuta 2005 97-vuotiaana.

Fatiman salaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fatiman Neitsyt Maria

Ensimmäinen salaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen salaisuus oli visio helvetistä, jonka Maria näytti lapsille.

Toinen salaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen salaisuus käsitteli sielun pelastumista sekä kristinuskon levittämistä maailmaan. Maria myös ennusti meneillään olevan ensimmäisen maailmansodan pikaisen loppumisen, mutta varoitti että sitäkin pahempi sota on tulossa paavi Pius XI:n aikana. Hän kertoi myös, että jos hänen ohjeitaan, eli Venäjän pyhittämistä hänelle, ei noudateta, Venäjä aiheuttaa sotia ja kirkon vainoja, ja että useat valtiot tuhoutuvat. Moni uskoo, että paavi Johannes Paavali II toteutti tämän pyynnön siunaamalla koko maailman, myös Venäjän, vuonna 1984, eli joitakin vuosia ennen Neuvostoliiton romahtamista.kenen mukaan?

Kolmas salaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vatikaani piti kolmannen salaisuuden salaisuutena pääsiäiseen 2000 saakka, huolimatta siitä että Lúcian mukaan se olisi voitu julkistaa jo vuoden 1960 jälkeen.lähde? Salailun takia jotkut olettivat, että kolmas salaisuus saattaisi sisältää tuomitsevia huomautuksia viimeisintä paavia kohtaan, tai joitain Venäjää ärsyttäviä huomautuksia.kenen mukaan?

Kardinaali Ratzinger, sittemmin paavi Benedictus XVI, sanoi marraskuussa 1984, että salaisuus voisi aiheuttaa ”sensaationaalisuutta” ja arveluja ”lopun ajoista”.lähde? Tämä kommentti ei ole ymmärrettävä, mikäli salaisuus olisi koskenut paavin salamurhayritystä 1981, kuten on myös oletettu.kenen mukaan? Ratzinger kertoi myös, että ”kuten aiemmat paavit ovat päättäneet, se ei lisää mitään siihen mitä kristittyjen tulisi tietää, kun otetaan huomioon mitä on kirjoitettu Ilmestyskirjassa.lähde?

Eräässä haastattelussa Johannes Paavali II sanoi: ”Jos luette, että mantereet jäävät merien alle ja miljoonat ihmiset kuolevat yllättäen muutamissa minuuteissa, kun tämä kerran on tiedetty, ei todellisuudessa ole tarpeellista vaatia tämän salaisuuden julkistamista.”lähde?

Kun salaisuus paljastettiin vuonna 2000, kävi ilmi, että kyseessä oli visio ristiinnaulitsemisesta ja marttyyrikuolemista. Tämän jälkeen esiintyi väitteitä, että julkistettu teksti ei ollut oikea salaisuus, tai ei ainakaan salaisuus kokonaisuudessaan.lähde?

Fatiman pyhättö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fatiman pyhättö

Fatiman pienen kylän ulkopuolelle rakennettiin vuonna 1928 Neitsyelle omistettu kirkko ja sittemmin myös rakennusryhmä, jotka nykyään palvelevat jo miljooniin nousevaa pyhiinvaeltajien joukkoa. Vuonna 2003 Vatikaanin ja YK:n valtuuskunnat pitivät Fatimassa vuotuisen uskontojenvälisen kongressin. Kongressissa päätettiin alkaa kehittää pyhätöstä keskusta, missä kaikki maailman uskonnot voivat tulla vierailemaan omien jumaliensa luona. Kongressi pidettiin Paul VI Pastoral Centressä ja sen puheenjohtajana oli Lissabonin kardinaali patriarkka José da Cruz Policarpo.

Yhteiskunnallinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1910 Portugalista tuli verisen vallankumouksen myötä parlamentaarinen tasavalta. Kirkon vaikutusvaltaa kavennettiin. Papiston ja Vatikaanin vastustuksesta huolimatta kirkko ja valtio erotettiin toisistaan. Kirkon omaisuus pakko-otettiin valtiolle ideologisista syistä ja johtava papisto lähti maanpakoon. Katolinen usko ei kuitenkaan hävinnyt laeilla ja asetuksilla. Kirkko onnistui valtaamaan asemiaan takaisin, kun Portugali liittyi ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1916. Hallitus salli kirkon tuen ja palvelut sotaan lähteville. Tilanne oli kuitenkin yhä sekava ja jännittynyt, kun syrjäisestä Fatimasta alkoi saapua outoja uutisia. Fatiman ilmestyksen myötä heikentynyt kirkko pystyi mobilisoimaan maallikot, ja panemaan alulle hengellisen elpymisen.

Fatiman Neitsyen luomassa ilmapiirissä kirkko saattoi käydä vastahyökkäykseen. Kirkolle myönteiset konservatiivit ottivat vallan Portugalissa joulukuussa 1917, ja monia kirkonvastaisia lakeja ja asetuksia peruttiin. Radikaalien paluu valtaan 1918 ei enää muuttanut tilannetta. Katolinen kirkko oli jo onnistunut valtaamaan takaisin paikkansa keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Sekä kirkon kannattajat että vastustajat olivat yhtä mieltä siitä, että juuri Fatima merkitsi kansakunnan uskon jälleensyntymää.

Sekava yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne jatkui vuoteen 1928, jolloin António de Oliveira Salazar (1889-1970) tuli valtaan ja teki lopun demokratiasta miltei puolen vuosisadan ajaksi. Salazar pyrki kitkemään yhteiskunnasta ne tekijät, joiden uskoi johtaneen maan kaaokseen: poliittiset vapaudet ja demokratian. Ei ollut suinkaan sattumaa, että joukkotapahtumista vain kirkon juhlat kuten Fatiman ilmestyksen palvonta oli sallittu Salazarin diktatuurin alaisessa Portugalissa. Mystisen uskonnollisen palvonnan elpyminen oli kuin taivaan lahja hallinnolle, joka pyrki epäpolitisoimaan yhteiskunnan.kenen mukaan?

Kirkko ja maan hallitus vaalivat yhteistyössä Fatiman kulttia. Salazaria kuvattin ”messiaaksi”, jonka Fatiman neitsyt oli luvannut tulevan pelastamaan Portugalia. Tämä teki suuren vaikutuksen varsinkin maalaisväestöön. Espanjan sisällissodan myötä Fatiman Neitsyen sanomaa hyödynnettiin kommunismin vastaisessa propagandassa. Myöhemmin, kun yhteiskunta varsinkin kaupungeissa alkoi 60-luvulla modernisoitua, kirkko pystyi vielä pitämään maaseutua otteessaan Fatiman kultin avulla. Fatima, jalkapallo ja fado pitivät kansan tyytyväisenä liki puolen vuosisadan ajan, kunnes Salazarin diktatuurin kulissit romahtivat vuonna 1974 [1][2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hume, Ruth Fox (2005) Our Lady Came to Fatima. Vision Books, New York
  2. Machado, Diamantino P.(1991) The structure of Portuguese society: the failure of fascism. Praeger, New York

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]