Elisabet Pfalzilainen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Elisabeth Pfalzilainen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elisabeth Pfalzilaisen muotokuva. Tuntemattoman taiteilijan teos vuodelta 1636.

Elisabet Pfalzilainen eli Elisabet Böömiläinen (26. joulukuuta 161811. helmikuuta 1680) oli protestanttinen Herfordin abbedissa. Hänen vanhempansa olivat Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V ja Elisabet Stuart, jotka valittiin lyhyeksi aikaa myös Böömin hallitsijoiksi. Elisabet oli filosofisessa kirjeenvaihdossa René Descartesin kanssa seitsemän vuotta Descartesin kuolemaan 1650 asti.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isänsä vallasta syöksemisen jälkeen Elisabet vietti varhaisnuoruutensa Berliinissä isoäitinsä Julianan hoivissa, jonka isä oli Vilhelm I Oranialainen ja joka antoi hänen ajatuksilleen ylevän ja hurskaan suunnan. Yhdeksän- tai kymmenvuotiaana hänet lähetettiin sisarustensa kanssa täydentämään opintojaan Leideniin Alankomaihin, missä hän opiskeli klassisia ja nykyaikaisia kieliä, taidetta, kirjallisuutta ja osoitti erityistä taipumusta filosofian opintoihin. Hän sai kutsumanimen "Kreikatar", koska hän oli hämmästyttävän perehtynyt klassisiin kieliin. Myöhemmin hän muutti Haagiin, jossa hänen vanhempansa pitivät hiljaista hovia, jota ympäröi valikoitu piiri ylhäisiä ja oppineita miehiä. Häntä suunniteltiin naitettavaksi Puolan kuninkaalle Vladislav IV Vaasalle. Koska hän oli harras protestantti, hänen sanotaan kieltäytyneen avioliitosta katolisen kuninkaan kanssa. Noihin aikoihin katolisten ja protestanttien välinen kolmikymmenvuotinen sota oli loppuvaiheissaan.

Hänen perhettään kohdanneet monet ikävyydet ehkä vahvistivat hänen päätöstään. Vuonna 1639 hän ryhtyi kirjeenvaihtoon oppineen hollantilaisen Anna Maria van Schurmanin kanssa. Hiukan myöhemmin hän tutustui René Descartesiin, joka hänen pyynnöstään ryhtyi hänen opettajakseen filosofiassa ja siveysopissa, ja vuonna 1644 Descartes omisti hänelle teoksensa Principia. Vuonna 1649 Descartes noudatti Ruotsin kuningattaren Kristiinan kutsua, mutta jatkoi kirjeenvaihtoa Elisabetin kanssa kuolemaansa asti, joka tapahtui seuraavana vuonna. Tuolloin Elizabeth palasi Heidelbergiin veljensä Kaarle I Ludvigin kanssa, joka oli nyt vaaliruhtinas, mutta veljen perhevaikeudet aiheuttivat, että Elisabet lähti pois Heidelbergistä. Ollessaan tätinsä luona Krossenissa hän tutustui Cocceiukseen, joka ryhtyi hänen kanssaan kirjeenvaihtoon ja omisti hänelle versionsa Laulujen laulusta. Cocceiuksen vaikutuksesta hän ryhtyi tutkimaan Raamattua.

Vuonna 1667 hänestä tuli Herfordin evankelisen luostarin abbedissa. Vuonna 1670 hän otti vastaan Jean de Labadien seuraajia, joiden hurskaus vetosi häneen. Myöhemmin hän oli yhteydessä kveekareihin, ja itse William Penn tuli 1677 Robert Barclayn kanssa kolmeksi päiväksi hänen luokseen. Ystävyys Penniin säilyi Elisabetin kuolemaan asti 1680, ja Penn kunnioitti hänen muistoaan teoksensa No Cross, No Crown (1682) toisessa painoksessa ylistäen hänen hurskauttaan ja hyveellisyyttään, vaatimattomuuttaan, huolehtivaisuuttaan, oikeudenmukaisuuttaan, nöyryyttään ja armeliaisuuttaan. Gottfried Leibniz vieraili Elisabetin luona 1678.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisabet Pfalzilaisen muistomerkki Herfordissa.

"Teoksessaan Descartesista ja Elisabetista Léon Petit väittää että he olivat rakastuneita toisiinsa [Leon Petit, Descartes et la Princesse Elizabeth: roman d'amour vecu (Paris, 1969)]. Genevieve Rodis-Lewis on taipuvainen olemaan samaa mieltä, joskin hänen mielestään kyse ei ollut seksuaalisesta intohimosta." [A.C.Grayling, Descartes, The Life of René Descartes and Its Place in His Times (London, 2005)]

Elisabetia on kuvailtu erittäin älykkääksi naiseksi, joka puhui kuutta kieltä ja jolla oli matemaattisia kykyjä. Kirjeenvaihdossaan Descartesin kanssa hän esittää hyvin kriitisiä kysymyksiä Descartesin dualismia koskevasta filosofiasta, jossa esitetään, että ihmisen mieli ja ruumis ovat toisistaan erillisiä. Hän kysyy, miten mieli ja ruumis ovat vuorovaikutuksessa keskenään, jos ne ovat erillisiä.

Descartes ei antanut kysymykseen tyydyttävää vastausta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]