Elektrometallurgiska Aktiebolaget

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elektrometallurgiska Aktiebolaget
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1915
Lakkautettu 1935
Kotipaikka Suomi
Toimiala metalliteollisuus
Omistaja diplomi-insinööri Berndt Grönblom ja vapaaherra Gustaf Aminoff
Huomioitavaa Fuusioitiin saman omistajan toisen yrityksen eli Oy Vuoksenniska Ab:n kanssa

Elektrometallurgiska Aktiebolaget oli vuosina 1915–1935 toiminut suomalainen metallin valmistaja. Yhtiön perustivat 1915 diplomi-insinööri Berndt Grönblom ja vapaaherra Gustaf Aminoff. Heidän omistuksensa säilyi yhtiössä sen olemassa olon ajan.

Rautaromusta harkkorautaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön valmistusohjelmaan kuului alkuvaiheessa rautaromusta tuotetun harkkoraudan, piiraudan ja karbidin valmistus. Piiraudalla oli yhtiön perustamisvaiheessa suuri kysyntä Venäjällä. Yhtiöllä oli sulatot vuodesta 1916 Ruokolahden Vuoksenniskan kylässä ja 1916–1920 Nokialla. Vuoksenniskan sulaton oli tarkoitus saada käyttämänsä sähkö Tornatorin Tainionkosken voimalasta, mutta ensimmäinen maailmansota viivytti voimalan valmistumista ja esti myös tuotannossa tarvittavien komponenttien muun muassa sulatusuunien hiilielekrodien saannin. Sodan jälkeen vuonna 1926 Elektrometallurgiska Aktiebolaget alkoi valmistaa rautalejeerinkejä ja 1931 volframirautaa (FeW).

Rinnalle toinen yritys - Vuoksenniska Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Oy Vuoksenniska Ab

Vuonna 1926 yhtiön omistajat perustivat rinnalle Oy Vuoksenniska Ab:n, joka rakennutti Vuoksenniskan sulaton yhteyteen puuhiomon. Elektrometallurgiska Ab yhdistettiin 1933 tähän yhtiöön, ja puuhiomon sekä sulaton toiminta jatkui nyt nimellä Oy Vuoksenniska Ab.

Uusi yhtiö rakensi 1935–1938 Imatralle uuden rautatehtaan, joka hyödynsi vuonna 1935 valmistuneen Outokumpu Oy:n Imatran kuparitehtaan tuotannossa sivutuotteena syntyvää kiisutuhkaa. Uudella tehtaalla oli 12 000 kW:n sähkömasuuni ja kaksi 25 tonnin valokaariuunia. Imatralla valmistettiin kobolttia, kromi- ja molybdeenirautaa, harkkorautaa ja kranaattiterästä sekä valssattuja terästuotteita kuten rautatiekiskoja. Puuhiokkeen valmistus sen sijaan päättyi 1939.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laakasuo, Risto: Berndt Grönblom ja hänen yrityksensä. Ovako 1985. ISBN 951-99702-2-3 (sid.), ISBN 951-99702-3-1 (nid.).
  • Blomgren, Christer: Puuhiokkeesta rautaan ja teräkseen: roiskeita ja sirpaleita Vuoksenniska-yhtiön ja sen edeltäjän Elektrometallurgiska ab:n vuosikymmeniltä. Imatra Steel 1996. ISBN 9789529082551.
  • Blomgren, Christer: Rautainen leipäpuu. Muistoja ja muistelmia Elektrometallurgiska AB:n ja Vuoksenniska-yhtiön tehtailta ja kaivoksilta. Imatra Steel 1999. ISBN 952-91-1654-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]