Didolodontidae
| Didolodontidae | |
|---|---|
 Didolodus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Synnyttävät nisäkkäät Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | †Condylarthra |
| Heimo: |
†Didolodontidae Ameghino, 1897 |
| Katso myös | |
Didolodontidae on sukupuuttoon kuollut istukkanisäkkäiden heimo ryhmästä Condylarthra tai mahdollisesti Notoungulata. Ne luokiteltiin aiemmin Arctocyoniaan tai Litopternaan. Heimon fossiileja löydettiin Patagoniasta, Argentiinasta ja sen nimesi Florentino Ameghino vuonna 1897. 1900-luvun alkupuoliskolla niitä tutki George Gaylord Simpson. Lahkon Litopterna uskotaan kehittyneen niistä.
Ne ovat läheistä sukua heimon Mioclaenidae lajeille. On ehdotettu, että Didolodontidae ja Mioclaenidae muodostaisivat yhdessä Litopternan kanssa lahkon Panameriungulata.[1]
Didolodontidaeen kuului useita sukuja, joista tunnetuin on Didolodus. Fossiilit koostuvat pääosin kalloista, leuoista ja hampaiden jäännöksistä. Eläimet olivat keskikokoisia, suunnilleen 60 senttiä pitkiä.[2] Ne olivat Pohjois-Amerikassa eläneiden Condylarthra-lajien aikalaisia, ja monipuolistuivat kun Etelä-Amerikka ja Antarktis eriytyivät toisistaan.
Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asmithwoodwardia
- Escribania
- Ernestokokenia
- Lamegoia
- Paulacotoia
- Paulogervaisia
- Raulvaccia
- Salladolodus
- Xesmodon
- Megacrodon
- Lambdaconus
- Didolodus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dixon, Dougal & Cox, Barry & Savage, R.J.G & Gardiner, Brian: The Macmillan illustrated encyclopedia of dinosaurs and prehistoric animals. New York: Collier Books, Macmillan Publishing Company, 1992. ISBN 0-02-042981-9. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jehle, Martin: Condylarths: Archaic hoofed mammals Paleocene mammals of the world. Viitattu 3.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Dixon et al., 1992 s. 248
|
