Denis Matsujev

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Denis Matsujev

Denis Leonidovitš Matsujev (ven. Дени́с Леони́дович Мацу́ев; s. 11. kesäkuuta 1975 Irkutsk) on venäläinen pianisti.[1][2]

Matsujev aloitti pianonsoiton 3-vuotiaana. Hänen molemmat vanhempansa työskentelivät musiikin parissa. Matsujev opiskeli Aleksei Nasedkinin sekä Sergei Dorenskin johdolla Moskovan konservatoriossa ja voitti vuonna 1998 kansainvälisen Tšaikovski-kilpailun pianistien osion. Hänen ensimmäisenä levytyksenään RCA Recordsille ilmestyi vuonna 2004 albumi Tribute to Horowitz. Myöhempiin levytyksiin kuuluvat Unknown Rachmaninoff (RCA, 2008), Sergei Rahmaninovin 3. pianokonserton ja Paganini-rapsodian äänitys (Mariinski, 2010) sekä Dmitri Šostakovitšin, Alfred Schnittken ja Witold Lutosławskin konserttojen tulkinnat (Deutsche Grammophon, 2020). Matsujevin muuhun ohjelmistoon ovat kuuluneet muiden muassa konsertot Pjotr Tšaikovskilta ja Sergei Prokofjevilta sekä sooloteokset Rahmaninovilta, Tšaikovskilta, Prokofjevilta, Robert Schumannilta, Frédéric Chopinilta, Franz Lisztiltä ja Aleksandr Skrjabinilta.[2]

Kapellimestareita, joiden johdolla Matsujev on esiintynyt, ovat olleet muiden muassa Valeri Gergijev, Juri Temirkanov, Mariss Jansons, Zubin Mehta, Riccardo Chailly, Christian Thielemann, Kurt Masur, Lorin Maazel, Paavo Järvi, Antonio Pappano, Charles Dutoit, Alan Gilbert, Leonard Slatkin, Myung-whun Chung, Semjon Bytškov, Iván Fischer, Ádám Fischer, Gianandrea Noseda, Jukka-Pekka Saraste, Manfred Honeck, James Conlon, Vladimir Spivakov, Mihail Pletnev, Vladimir Fedosejev, Juri Bašmet, Aleksandr Sladkovski ja Kristjan Järvi.[3]

Matsujev on ollut perustamassa useita musiikkifestivaaleja ja toiminut eri festivaalien taiteellisena johtajana. Vuonna 2008 Rahmaninovin jälkeläinen Aleksandr Rahmaninov nimitti Matsujevin Sergei Rahmaninov -järjestön taiteelliseksi johtajaksi.[2] Matsujev on saanut muiden muassa Venäjän kansantaiteilijan arvonimen ja Kunnian ritarikunnan merkin. Hänet valittiin esiintyjäksi talviolympialaisten 2014 päätösseremoniaan.[3] Vuonna 2014 hänet myös nimitettiin Unescon hyvän tahdon lähettilääksi.[4] Vuonna 2019 hän toimi kansainvälisen Tšaikovski-kilpailun tuomariston puhemiehenä pianokategoriassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]