Craig Ramsay

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Craig Ramsay
Henkilötiedot
Syntynyt 17. maaliskuuta 1951 (ikä 63)
Weston, Ontario
Kansalaisuus Kanada
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 178 cm
Paino 79 kg
Lempinimi Rammer
Pelaajaura
Pääsarjaura 1971–1985
Seurat Buffalo Sabres (NHL)
NHL-varaus 19. varaus, 1971
Buffalo Sabres

Craig Edward Ramsay (s. 17. maaliskuuta 1951 Weston, Ontario) on kanadalainen jääkiekkovalmentaja ja entinen jääkiekkoilija, joka nimettiin Atlanta Thrashersin päävalmentajaksi kaudeksi 2010–2011. Hän pelasi koko NHL-uransa Buffalo Sabresissa, jota hän edusti yhteensä yli 1000 runkosarjaottelun verran. Ramsay palkittiin urallaan kertaalleen Frank J. Selke Trophyllä, NHL:n parhaana puolustavana hyökkääjänä. Hän jatkoi Buffalossa apuvalmentajana ja on toiminut myös hetkellisesti väliaikaisena päävalmentajana sekä Buffalossa että Philadelphia Flyersissa.

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramsay pelasi juniorijääkiekkoa OHA:n Peterborough Petesissä neljän kauden ajan vuosina 1967–1971. Buffalo Sabres varasi hänet vuoden 1971 NHL:n varaustilaisuudessa numerolla 19 toisella kierroksella. Ramsay siirtyi Buffaloon heti seuraavan syksynä, mutta kausi alkoi Buffalon farmijoukkue Cincinnati Swordsissa. Hän pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 27. marraskuuta 1971. Ramsay pelasi NHL-urallaan peräkkäin 776 runkosarjaottelua, joka on NHL:n neljänneksi pisin peräkkäisten otteluiden sarja. Sarja alkoi 27. maaliskuuta 1973 ja päättyi 10. helmikuuta 1983, kun Ramsay mursi jalkansa pelissä. Ramsay oli kolmesti ehdolla Frank J. Selke Trophyn saajaksi vuosina 1978, 1980 ja 1981. Palkinto annetaan NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle. Lopulta hän voitti palkinnon vuonna 1985, uransa viimeisellä kaudella.

Ramsay pelasi uransa aikana yhdessä Don Lucen kanssa, ja heitä pidettiin NHL:n parhaana alivoimakaksikkona.[1] Vuosien kokeilujen jälkeen Lucen ja Ramsayn kanssa samaan ketjuun löydettiin Danny Gare. Ramsay oli yksi NHL:n parhaista puolustavista hyökkääjistä.[2] Hän on tehnyt eniten alivoimamaaleja Buffalon historiassa, 27 kappaletta.

Ramsay pelasi NHL:ssä 1070 ottelua, kaikki Buffalo Sabresissa. Hän teki näissä otteluissa 252 maalia ja antoi 420 syöttöä, tehden siis yhteensä 672 tehopistettä. Keväällä 1975 Buffalo eteni Stanley Cupin finaaliin, mutta hävisi Philadelphia Flyersille. Hän pelasi vuonna 1976 NHL:n tähdistöottelussa.

Valmennusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramsay toimi kaudella 1984–85 pelaaja-apulaisvalmentajana. Ja kun hän ilmoitti lopettavansa pelaajauransa 8. syyskuuta 1985, Buffalo nimesi hänet seuran apulaisvalmentajaksi. Tässä toimessa Ramsay toimi kaudelle 1986–87, mutta kesken saman kauden hänet nimettiin joukkueen väliaikaiseksi päävalmentajaksi, kun Scotty Bowman lopetti joukkueen päävalmentajana 6. marraskuuta 1986. Väliaikainen pesti päättyi 22. joulukuuta, jolloin hänet siirrettiin Buffalon organisaatiossa toisiin tehtäviin (Director of Professional Evaluation and Development). Tässä toimessa Ramsay oli vuoteen 1990 asti. Ennen kautta 1990–91 Buffalo nimitti hänet joukkueen managerin apulaiseksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1993 asti.

Takaisin valmennustehtäviin Ramsay palasi 18. kesäkuuta 1993, jolloin hänet palkattiin Florida Panthersin apulaisvalmentajaksi. Hän toimi tehtävässä kahden kauden ajan, vuoteen 1995 asti. Kaudella 1995–96 Ramsay oli Dallas Starsin kykyjenetsijä. Kaudet 1996–98 hän oli Ottawa Senatorsin apulaisvalmentaja, josta hän siirtyi seuraavaksi kaudeksi Philadelphia Flyersin apulaisvalmentajaksi. Ramsay oli joukkueen apulaisvalmentaja helmikuuhun 2000 asti, jolloin hänet nimitettiin joukkueen väliaikaiseksi päävalmentajaksi, kun päävalmentaja Roger Neilsonilta oli löydetty syöpä. Kesäkuussa 2000 Philadelphia halusi Ramsayn jatkavan ja hänet nimitettiin seuran päävalmentajaksi seuraavaksikin kaudeksi. Toimi kesti kuitenkin vain 10. joulukuuta 2000 asti. Seuraavaksi hänet palkkasi apulaisvalmentajaksi Tampa Bay Lightning 17. tammikuuta 2001. Vuonna 2004 Ramsay voitti Stanley Cupin apulaisvalmentajana Tampa Bayssä.

Ramsay nimettiin 1. elokuuta 2007 Boston Bruinsin apulaisvalmentajaksi.[3] Hän toimi Claude Julienin apulaisvalmentajana ja oli erityisesti vastuussa joukkueen puolustuspelaamisesta. Atlanta Thrashers valitsi Ramsayn uudeksi päävalmentajakseen kesäkuussa 2010.[4]

Ramsay oli Buffalon edustajana NHLPA:ssa. Hän on jääkiekkoilija Doug Gibsonin lanko.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1971–1972 Buffalo Sabres NHL 57 6 10 16 0
1972–1973 Buffalo Sabres NHL 76 11 17 28 15 6 1 1 2 0
1973–1974 Buffalo Sabres NHL 78 20 26 46 0
1974–1975 Buffalo Sabres NHL 80 26 38 64 26 17 5 7 12 2
1975–1976 Buffalo Sabres NHL 80 22 49 71 34 9 1 2 3 2
1976–1977 Buffalo Sabres NHL 80 20 41 61 20 6 0 4 4 0
1977–1978 Buffalo Sabres NHL 80 28 43 71 18 8 3 1 4 9
1978–1979 Buffalo Sabres NHL 80 26 31 57 10 3 1 0 1 2
1979–1980 Buffalo Sabres NHL 80 21 39 60 18 10 0 6 6 4
1980–1981 Buffalo Sabres NHL 80 24 35 59 12 8 2 4 6 4
1981–1982 Buffalo Sabres NHL 80 16 35 51 8 4 1 1 2 0
1982–1983 Buffalo Sabres NHL 64 11 18 29 7 10 2 3 5 4
1983–1984 Buffalo Sabres NHL 76 9 17 26 17 3 0 1 1 4
1984–1985 Buffalo Sabres NHL 79 12 21 33 16 5 1 1 2 0 Selke Trophy
NHL yhteensä 1070 252 420 672 201 89 17 31 48 27

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hockeydraftcentral
  2. Legends of Hockey
  3. Bruins Add Ramsay and Ward to Coaching Staff bruins.nhl.com. 1.8.2007. Boston Bruins. Viitattu 7.3.2009. (englanniksi)
  4. Shinzawa, Fluto: Thrashers name Ramsay coach Boston.com. 25.6.2010. Viitattu 25.6.2010. (englanniksi)


Edeltäjä:
Doug Jarvis
Frank J. Selke Trophy
1985
Seuraaja:
Troy Murray
Edeltäjä:
Scotty Bowman
Buffalo Sabresin päävalmentaja
1986–87
Seuraaja:
Ted Sator
Edeltäjä:
Roger Neilson
Philadelphia Flyersin päävalmentaja
2000–01
Seuraaja:
Bill Barber