Corpus Hippocraticum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ristin muotoon kirjoitettu Hippokrateen vala bysanttilaisessa käsikirjoituksessa 1100-luvulta.

Corpus Hippocraticum eli Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelma sisältää noin 70 antiikin kreikkalaista lääketieteellistä teosta. Suurimman osan kirjoittajasta ei ole tietoa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmaan luetut teokset ovat sekä sisällöltään, iältään että tyyliltään vaihtelevia, ja siksi ne eivät voi olla peräisin yhdeltä henkilöltä. Yhdenkään ei tiedetä varmuudella olevan peräisin Hippokrateelta itseltään, vaikkakin jotkut tutkijat ovat tästä erimielisiä.[1]

Teokset ovat todennäköisesti Hippokrateen koulukunnan oppilaiden kirjoittamia,[2] mahdollisesti satoja vuosia Hippokrateen kuoleman jälkeen. Antiikin aikana teokset laitettiin kuitenkin Hippokrateen nimiin, ja niiden sisältämät opetukset seuraavat hänen periaatteitaan. Kokoelma saattaa olla Kosin saarella toimineen lääketieteellisen koulukunnan kirjaston jäännökset, tai se on saatettu toimittaa 200-luvulla eaa. Aleksandriassa. Osa teksteistä on kuitenkin peräisin myös Knidoksella toimineelta koulukunnalta.[3][4]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma sisältää oppikirjoja, luentoja, tutkielmia, muistiinpanoja ja filosofisia esseitä erilaisista lääketieteellisistä aiheista, ilman mitään erityistä järjestystä.[1][5] Teokset on kirjoitettu erilaisille yleisöille, sekä ammattilaisille että maallikoille, ja ne on joskus kirjoitettu päinvastaisista näkökulmista; kokoelmaan kuuluvien teosten esittämien näkemysten välillä on joskus merkittäviä ristiriitoja.[6]

Eräs merkittävä osa teoksista sisältää tapauskertomuksia, yhteensä 42 kappaletta. Näistä suurin osa, 25, johti potilaan kuolemaan.[7] Suurin osa teosten kuvaamista taudeista on luonteeltaan endemisiä: vilustumisia, ravitsemukseen liittyviä, keuhkokuumeita jne.[8]

Kieli ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko teksikorpus on kirjoitettu joonialaisella murteella, vaikka Kos sijaitsi alueella, jossa puhutaan doorilaista murretta. Tilanne on analoginen sen kanssa, että renessanssiajan tieteilijät käyttivät teoksissaan latinaa oman kansankielensä sijaan.[9]

Kokoelman kirjoitustyyliä on arvostettu kauan, ja sitä on kuvattu selkeäksi, tarkaksi ja yksinkertaiseksi.[10] Sitä on pidetty myös objektiivisena ja ytimekkäänä, vaikkakin myös koruttomana ja totisena.[11] Kaikkia kokoelman teoksia ei ole kirjoitettu tällaisella ”lakonisella” tyylillä, mutta suurin osa on; tällaisen tyylin käyttäminen oli hippokraattinen käytäntö.[12]

Tekstilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko tekstikorpus painettiin ensimmäisen kerran latinankielisenä vuonna 1525. Sen toimitti Marcus Fabius Calvus Roomassa. Ensimmäinen kokonainen kreikankielinen laitos ilmestyi seuraavana vuonna Venetsiassa.[5]

Merkittävimpiin laitoksiin kuuluu Émile Littrén toimittama versio. Hän käytti 22 vuotta (1839-1861) korpuksen tutkimiseen. Hänen laitoksensa on oppinut, mutta joskus epätäsmällinen.[13] Toinen huomattava laitos on Franz Z. Ermerinsin Utrechtissa vuosien 1859 ja 1864 välillä toimittama.[13] Vuodesta 1967 on ilmestynyt tärkeä nykyaikainen laitos Collection Budé -kokoelmassa Jacques Jouannan johdolla. Se sisältää kreikankielisen tekstin, ranskankielisen käännöksen sekä kommentaarin. Merkittäviin kaksikielisiin laitoksiin kuuluu myös Corpus medicorum graecorum -kokoelmassa julkaistu saksan- ja ranskankieliset käännökset sisältävä laitos. Sitä julkaisee Berliinissä Akademie-Verlag.

Hippokrateen vala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hippokrateen vala

Tunnetuin teos hippokraattisten tekstien joukossa on Hippokrateen vala, joka on merkittävä virstanpylväs lääketieteen etiikassa. Vala on sekä filosofinen että käytännöllinen; se ei käsittele pelkästään abstrakteja periaatteita, vaan myös sellaisia käytännöllisiä asioita kuten munuaiskivien poistamista tai opettajan auttamista taloudellisesti. Vala on monimutkainen eikä se todennäköisesti ole yhden henkilön kirjoittama. Valaa käytetään edelleen, mutta ei useinkaan ikänsä vuoksi alkuperäisessä muodossaan.[14][15]

Luettelo teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitettu alkukirjain Hippokrateen Aforismien käsikirjoituksesta 1300-luvulta. Torveen puhaltava demoni saattaa olla sairauden vertauskuva.

Teoksia on jaoteltu useilla eri tavoilla. Littré on jaotellut ne seuraavasti:[16][17][18]

Luokka I - teokset, joita on pidetty aitoina Hippokrateen teoksina

  • Muinaisesta lääketieteestä (περὶ ἀρχαίης ἰητρικῆς, De prisca medicina)
  • Prognostiikka (προγνωςτικόν, Prognostica)
  • Aforismit (ὰφοριςμοί, Aphorismi)
  • Epidemiat (ἐπιδημίαι, Epidemiorum), kirjat I ja III
  • Ruokavaliosta akuuteissa sairauksissa (περὶ διαίτης ὸξέων, De diaeta acutorum)
  • Ympäristötekijöistä eli Ilmoista, vesistä ja paikoista (περὶ ἀέρων ὑδάτων τόπων, De aëribus, aquis, et locis)
  • Nivelistä (περὶ ἀρθρῶν, De articulus)
  • Murtumista (περὶ ἀγμῶν, De fracturis)
  • Paikoilleen asettamisen välineistä (μοχλικόν, Mochlicus)
  • Lääkärin toimesta tai Kirurgia (κατ' ἰητρεῖον, De officina medici) (mainitaan myös viidennessä luokassa)
  • Pään vammoista (περὶ τῶν ἐν κεφαλῇ τραυμάτων, De capitis vulneribus)
  • Hippokrateen vala (ὅρκος, Jusjurandum)
  • Laki (νόμος, Lex)

Luokka II - Polyboksen teokset

  • Ihmisen luonnosta (περὶ φύςιος ἀνθρώπου, De natura hominis)
  • Terveestä elämäntavasta (περὶ διαίτης ὑγιεινῆς, De salubri victus ratione)

Luokka III - Hippokratesta varhaisemmat teokset

  • Koslainen prognostiikka (Κωακαὶ προγνώςεις eli αἱ Κῳακαί, Coacae praenotiones)
  • Prorrhetikon (προρρητικὸν, Prorrhetica), kirja I

Luokka IV - Hippokrateen koulukunnan kirjoitukset, Hippokrateen aikalaiset tai oppilaat

  • Haavaumista (περὶ έλκῶν, De ulceribus)
  • Avanteista (περὶ ςυρίγγων, De fistulis)
  • Peräpukamista (περὶ αἱμορροἴδων, De haemorrhoidibus)
  • Ilmoista (περὶ φυςῶν, De flatibus)
  • Pyhästä taudista (περὶ ἱερῆς νούςου, De morbo sacro)
  • Kohdista ihmisessä (περὶ τόπων τῶν κατ ἄνθρωπον, De locis in homine)
  • Taidosta (περὶ τέχνης, De arte)
  • Ruokavaliosta (περὶ διαίτης, De diaeta)
  • Unista (περὶ ἐνυπνίων, De insomniis)
  • Mielenliikutuksista (περὶ παθῶν, De affectionibus)
  • Sisäisistä mielenliikutuksista (περὶ τῶν ἔντος παθῶν, De internis affectionibus)
  • Taudeista (περὶ νούςων, De morbis), kirjat I, II, III
  • Seitsemännen kuun sikiöstä (περὶ ἑπταμήνου, De septimestri partu)
  • Kahdeksannen kuun sikiöstä (περὶ ὀκταμήνου, De octimestri partu)

Luokka V - teokset, jotka ovat vain poimintoja ja muistiinpanoja

  • Epidemiat (ἐπιδημίαι, Epidemiorum), kirjat II, IV, V, VI ja VII
  • Ruumiinnesteistä eli Humoraaleista (περὶ χυμῶν, De humoribus)
  • Nesteiden käytöstä (περὶ χρήςιος ὑγρῶν, De liquidorum usu)
  • Lääkärin toimesta tai Kirurgia (κατ' ἰητρεῖον, De officina medici) (mainitaan myös ensimmäisessä luokassa)

Luokka VI - tuntemattoman ennen Aristotelesta eläneen tekijän tutkielmat, jotka muodostavat omanlaisensa kirjoitusten joukon

  • Siemenestä (περὶ γονῆς, De genitura)
  • Pikkulasten luonnosta (περὶ φύςιος παιδίου, De natura pueri)
  • Taudeista (περὶ νούςων, De morbis), kirja IV
  • Naisten taudeista (περὶ γυναικείων, De mulierum morbis)
  • Nuorten naisten taudeista (περὶ παρθενίων, De virginum morbis)
  • Hedelmättömistä naisista (περὶ ἀφόρων, De sterilibus)

Luokka VII - Leofaneen teokset

  • Superfetaatiosta (περὶ ἐπικυήςιος, De superfetatione)

Luokka VIII - Hippokratesta myöhäisemmät teokset, kirjoitettu suunnilleen Aristoteleen ja Praksagoraan aikana

  • Sydämestä (περὶ καρδίης, De corde)
  • Ravinnosta (περὶ τροφῆς, De alimento)
  • Lihoista (περὶ ςάρκων, De carnibus)
  • Viikoista (περὶ ἑβδομάδων, De septimanis)
  • Prorrhetikon (προρρητικὸν, Prorrhetica), kirja II
  • Rauhasista (περὶ ἀδένων, De glandulis)
  • Poimintoja teoksesta Luiden luonnosta (περὶ ὀςτέων φύςιος, De natura ossium)

Luokka IX - joukko tutkielmia, katkelmia ja kokoomateoksia, joita kukaan antiikin aikainen kriitikko ei lainaa

  • Lääkäristä (περὶ ἰητροῦ, De medico)
  • Kunniallisesta käytöksestä (περὶ εὐςχημοςύνης, De decenti habitu)
  • Säännöt (παραγγελίαι, Praeceptiones)
  • Anatomiasta (περὶ ἀνατομῆς, De anatomia)
  • Näköaistista (περὶ ὄψιος, De Visu)
  • Hampaistosta (περὶ ὀδοντοφυΐῃς, De dentitione)
  • Naisten luonnosta (περὶ γυναικείης φύςιος, De natura muliebri)
  • Sikiön poistamisesta (περὶ ἐγκατατομῆς ἐμβρύον, De exsectione foetus)
  • Aforismit (ὰφοριςμοί, Aphorismi), kahdeksas osa
  • Luiden luonnosta (περὶ ὀςτέων φύςιος, De natura ossium)
  • Kriiseistä (περὶ κριςίων, De crisibus)
  • Kriittisistä päivistä (περὶ κριςίμων, De diebus criticis)
  • Puhdistavista lääkkeistä (περὶ φαρμάκων, De medicamentis purgativis)

Luokka X - nykyisin kadonneet teokset, jotka ovat kuuluneet kokoelmaan

  • Vaarallisista haavoista
  • Heittoaseista ja haavoista
  • Taudeista

Luokka XI - apokryyfiset kirjoitukset, kirjeet ja keskustelut

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adams, Francis: The Genuine Works of Hippocrates. New York: William Wood and Company, 1891.
  • Garrison, Fielding H.: History of Medicine. Philadelphia: W.B. Saunders Company, 1966.
  • Jones, W. H. S.: Hippocrates Collected Works I. Cambridge Harvard University Press, 1868. Teoksen verkkoversio.
  • Margotta, Roberto: The Story of Medicine. New York: Golden Press, 1968.
  • Martí-Ibáñez, Félix: A Prelude to Medical History. New York: MD Publications, Inc., 1961.
  • Rutkow, Ira M.: Surgery: An Illustrated History. London and Southampton: Elsevier Science Health Science div, 1993.
  • Singer, Charles & Underwood, E. Ashworth: Short History of Medicine. New York and Oxford: Oxford University Press, 1962.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Singer & Underwood 1962, s. 27.
  2. Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911), hakusana ”Hippocrates”. Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.
  3. Margotta 1968, s. 64.
  4. Martí-Ibáñez 1961, s. 86-87.
  5. a b Rutkow 1993, s. 23.
  6. Singer & Underwood 1962, s. 28.
  7. Garrison 1966, s. 95.
  8. Jones 1868, s. 51.
  9. Jones 1868, s. 23.
  10. Garrison 1966, s. 99.
  11. Jones 1868, s. 10.
  12. Adam 1891, s. 18.
  13. a b Jones 1868, s. 62-63.
  14. Jones 1868, s. 217.
  15. Garrison 1966, s. 96.
  16. Hippocrates & Adams, Francis: The genuine works of Hippocrates. The Sydenham Society, 1849. Teoksen verkkoversio.
  17. Watson, John: The medical profession in ancient times: an anniversary discourse delivered before the New York Academy of Medicine, Nov. 7, 1855. Baker & Godwin, 1856. Teoksen verkkoversio.
  18. Hippocrates; Jones, W. H. S. (toim.): Hippocrates Collected Works I Perseus. Viitattu 25.11.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hippokrateen vala. (Suomentanut Heikki Solin) Hippokrates - Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 1984, 1. vsk, s. 10-11, 12-17.
  • Hippokraattinen teos "Pyhästä taudista". (Kääntänyt ja johdannolla varustanut Heikki Solin) Hippokrates - Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 1985, 2. vsk, s. 9-26.
  • Hippokraattinen teos "Ympäristötekijöistä". (Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Heikki Solin) Hippokrates - Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja, 1986, 3. vsk, s. 15-43.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hippocratic Corpus