Ennalta tietämisestä
| Ennalta tietämisestä | |
|---|---|
| Προγνωστικόν | |
_Hippocratis_prognosticon_Wellcome_F0002803.jpg) Teoksen Ennalta tietämisestä kansilehtiaukeama vuodelta 1537. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Hippokrates(?) |
| Kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Genre | lääketiede |
| Julkaistu | 400-luvun eaa. loppu |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Marke Ahonen |
| Kustantaja | Duodecim |
| Julkaistu | 2021 |
| ISBN | 978-952-360-227-4 |
| Sarja: Corpus Hippocraticum | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ennalta tietämisestä (m.kreik. Προγνωστικόν, Prognōstikon; lat. Prognosticon tai Prognostica) on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin kuuluva lääketieteellinen teos, joka käsittelee lääkärin toimeen kuuluvaa ennusteiden tekemistä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksen Ennalta tietämisestä kirjoittajaa ei tunneta varmuudella, mutta usein sen katsotaan olevan hippokraattisen korpuksen vanhimpia teoksia, ja se ajoitetaan 400-luvun eaa. lopulle. Näin se saattaisi olla Hippokrateen aitoja teoksia. Sisältönsä puolesta teos on selvästi kirjoitettu lääkäreille.[1]
Ennalta tietämisestä on ollut merkittävimpiä hippokraattisen korpuksen kirjoituksista, ja sitä luettiin, käytettiin ja kommentointiin antiikin aikana paljon.[1] Galenos kirjoitti siitä kommentaarin,[1][2] ja siitä tehtiin varhaisia käännöksiä latinaksi ja arabiaksi. Teosta käytettiin lääketieteeen oppi- ja käsikirjana aina 1600-luvulle saakka.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos käsittelee nimensä mukaisesti sitä, että lääkärin on hyvä tietää mahdollisuuksien mukaan ennalta, kuinka potilaan sairaus etenee ja jääkö hän henkiin vai tuleeko hän kuolemaan. Tämä toisaalta lisää potilaan luottamusta lääkäriin ja suojaa lääkäriä syytöksiltä, ja toisaalta auttaa lääkäriä parhaan mahdollisen hoidon tarjoamisessa.[1][3] Sairauden tulevaa kehitystä voidaan arvioida erilaisista merkeistä, jotka voidaan saada selville potilasta tarkkailemalla, tutkimalla ja haastattelemalla. Tätä arviointia varten teos esittää erilaisia suotuisia ja epäsuotuisia merkkejä.[1]
Teoksen tunnettuihin osiin kuuluu muun muassa kuvaus niin kutsutuista ”Hippokrateen kasvoista”, jotka ennustavat potilaan kuolemaa:[1]
»Se tarkoittaa tällaista: terävä nenä, syvälle painuneet silmät, sisään painuneet ohimot, kylmät ja kokoon vetäytyneet korvat, korvien nipukat ulospäin kääntyneet, otsan iho kova, pingottunut ja kuivettunut, koko kasvojen väri kellertävä, musta, harmaa tai lyijynvärinen.[4]»
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Ahonen, Marke: ”Ennalta tietämisestä: Johdanto”. Teoksessa Hippokrates 2021, s. 167–172.
- ↑ Smith, William: ”Hippocrates”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hippokrates: Ennalta tietämisestä I.1–2.
- ↑ Hippokrates: Ennalta tietämisestä II.2. Suomennos Marke Ahonen, teoksessa Hippokrates 2021, s. 175.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hippokrates: Ennalta tietämisestä. Teoksessa Hippokrates: Valitut teokset, s. 167–204. Suomennokset, yleisen johdannon sekä tekstien johdanto-osat laatinut Marke Ahonen. Helsinki: Duodecim, 2021. ISBN 978-952-360-227-4.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hippocrates: Prognostic. Teoksessa Hippocrates: Volume II. Prognostic. Regimen in Acute Diseases. The Sacred Disease. The Art. Breaths. Law. Decorum. Physician (Ch. 1). Dentition. Translated by W. H. S. Jones. Loeb Classical Library 148. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1923.
- Jouanna, Jacques (ed.): Hippocrate. Tome III, 1re Partie: Prognostic. Collection des Universités de France, Budé. Paris: Les Belles Lettres, 2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hippocrates: Προγνωστικόν. Perseus. (muinaiskreikaksi)
- Hippocrates: Prognosticon (The Book of Prognostics). Perseus. (englanniksi)