Casablancan konferenssi (1943)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Casablancan konferenssin osallistujia 1943.

Casablancan konferenssi pidettiin 14.–23.1. 1943 Marokon Casablancassa, jossa tapasivat toisensa edustajineen Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt.

Tapaamisessa korostuivat erilaiset näkemykset, joita valtiojohtajilla oli Hitlerin kukistamisesta. Britit halusivat jatkaa taistelua Välimerellä ennen Englannin kanaalin ylitehtävää päähyökkäystä Eurooppaan. Brittien kaavailujen mukaan hyökkäys Italiaan ja Sisiliaan johtaisi siihen, että saksalaiset joutuisivat vetämään joukkojaan italialaisten avuksi Ranskasta ja Alankomaista, joka taas puolestaan suistaisi Mussolinin vallasta. Samalla saataisiin tukikohtia Liittoutuneiden pommituksille Saksan sota- ja Romanian öljyteollisuutta vastaan. Amerikkalaiset uskovat suunnitelman sitovan tarpeettomasti voimia sodan sivunäyttämöille ja heikentävän siten Englannin kanaalin ylitystä. Erimielisyyttä aiheutti myös Rooseveltin ehdottoman antaumisen vaatimus. [1]

Päätökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkein Casablancan päätöksistä oli ehdottoman antautumisen vaatimus Saksalle ja sen liittolaisille. Päätöksellä pyrittiin estämään ainakin muodollisesti liittoutuneisiin kuuluvien maiden erilliset rauhansopimukset Saksan ja sen liittolaisten kanssa, mikä vahvisti luottamusta Hitlerin vastaisessa koalition piirissä. Churchill ja Roosevelt sopivat Pohjois-Afrikan operaation jälkeen siirtävänsä sotaponnistelut akselivaltojen heikoimpana lenkkinä pitämäänsä Italiaa vastaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä. Antony Shaw. ISBN 978-951-20-6370-3
  2. Venäjän Historia. Päätoimittaja Heikki Kirkinen. Sivu 436. Otava 2006. ISBN 978-951-1-15799-1 ISBN 951-1-15799-X