Carl Olof Rosenius
Carl Olof Rosenius, ”Kalle” (3. helmikuuta 1816 Nysätra, Västerbotten, Ruotsi – 24. helmikuuta 1868) oli ruotsalainen hengellinen vaikuttaja, herätyssaarnaaja ja kirjailija.[1] Rosenius oli tuottelias kristillinen kirjailija. Hänen teoksiaan on julkaistu yli kolme miljoonaa kappaletta. Hänet on mainittu Ruotsin merkittävämpänä maallikkosaarnaajana ja herätysjohtajana.[2]
Elämä ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roseniuksen sukujuurten on arveltu johtavan Suomeen.[3] Hänen vanhempansa olivat Anders Rosenius ja Sara Margareta Norenius. Carl syntyi kolmantena lapsena seitsemästä.[4] Yliopisto-opinnot Rosenius aloitti Uppsalassa 1838[5], mutta keskeytti opinnot terveydellisistä ja taloudellisista syistä[6]. Isä Anders Rosenius oli pappi. Hän toimi Västerbottenissa Burträskin seurakunnan komministerinä.[2]
Liike, jonka piirissä Rosenius vaikutti, oli vuonna 1856 perustettu Evankelinen isänmaansäätiö (Evangeliska Forsterlandstiftelsen), jota vastaa lähinnä suomalainen vuonna 1873 perustettu Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY). Suomalainen evankelinen herätysliike sai vaikutteita Roseniukselta, jonka ystävä oli Suomen evankelisen herätysliikkeen isänä tunnettu F. G. Hedberg. Suomen evankeliset ovat saaneet Roseniuksen liikkeeltä laulukirjansa nimeksi Siionin kannel. Suomeksi Roseniuksen teoksia on julkaistu viitisenkymmentä.lähde?
Laulaja Jenny Lind avusti Roseniusta laulujen säveltämisessä ja laulukirjojen kustantamisessa.[7] Rosenius on kirjoittanut myös hengellisiä lauluja. Monet hänen lauluistaan on säveltänyt Oscar Ahnfelt, tunnettu hengellisten laulujen runoilija ja säveltäjä. Ruotsin kirkon virsikirjassa on kolme Roseniuksen kirjoittamaa virttä[8]. Kaikki ne on säveltänyt tai julkaissut Oscar Ahnfelt. Siionin kannel -laulukirjassa on yhdeksän hänen lauluaan.
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isä meidän: laveampi selitys eli Mitä ja miten rukoilet? Suom. Bernh. Sarlin. Aschan, 1858
- Hyvästä paimenesta kolme erinomaisen lohduttavaista tutkistelemusta. Suom. T. S-s. Wilén, 1860
- Jumalan kymmenen käskyn selitys. Suom. K. Elis Roos. Aschan, 1861
- Kristuksen tunteminen ja uskon osotus elämässä : kehoitus- ja neuvo-sana kristityille Suomessa. Suom. Wilh. Carlsson. Hagelberg, 1869
- "Joka voittaa" eli Jumalan kansan sota-elämä maan päällä. Suom. J. Tanskanen. Edlund, 1884
- Elämän leipää hengellisesti nälkäisille eli raamatullisia tutkistelemuksia kaikille vuoden päiville, koottuja tekijän kirjoituksista. Suom. B. Sarlin. Wilén, 1887
- Isä meidän rukouksen selitys ja tutkistelu. Suom. Lyry. WSOY, 1887
- Laki ja sen päätarkoitus. Edlund, 1887
- Ihmisen lankeemus ja hyvitys : tutkisteluja: 1 Mos. 1-31. ja Joh. 16: 8-11. Suom. J-s. Edlund, 1888
- Etsikko aika : hyvin kehoittava ja hyödyllinen puhe suruttomalle sielulle. Tuuri, 1889
- Jumalisuuden suuri salaisuus. Suom. A. Luoma. Herättäjä, 1900
- Herran pyhästä ehtoollisesta ja kutka ovat mahdollisia ehtoollisvieraita. Suom. D. K. Wyyryläinen. WSOY, 1901
- Jumalan ijankaikkinen liitto poikansa kanssa. Suom. Akseli Skutnabb. C. J. Bergström, 1903
- Hänen elämänsä ja vaikutuksensa : 1:nen vihko Länsi-Suomen kristilliset sanomat, 1909
- Aika, jolloin sinua etsitään : mietelmä. Isak Julin, 1911
- Herran kansan kilvoitus. Suom. Eeva Hakala. Suomen lähetysseura, 1931
- Elämän leipää :Tutkisteluja vuoden joka päivälle. 1. osa. WSOY, 1936
- Elämän leipää :Tutkisteluja vuoden joka päivälle. 2. osa. WSOY, 1936
- Tie rauhaan. Suom. Maija Mikkola. Suomen evankelisluterilainen ylioppilas- ja koululaislähetys, 1973
- Jumala on... Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1975
- Vanhurskaana Jeesuksessa. Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1976
- Jumalan Henki ja sana. Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1977
- Jää luoksemme Jeesus. Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1977
- Kristus, meidän elämämme. Otteita Roseniuksen kotihartauskirjasta. Suom. Marianne Kiekara. Sanansaattajat, 1983
Virsiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin kirkon virsikirja
- 59 Nyt Herralle kiitos (Med Gud och hans vänskap, suom. Emanuel Tamminen 1910, Bengt Jonzon, Per Boreman 1945, uud suom. Pekka Kivekäs 1995)
- 251 Metsän, laakson, vuorten halki (Var jag går i skogar, suom. 1910, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen)
- 572 Tuskasta, sielu, horteesta nouse (Ängsliga hjärta, upp ur din dvala!, suom. Antti Räty 1853, Johann A. G. Hymander 1874, uud. suom. Pekka Kivekäs 1955)
Siionin kannel
- 10 Nyt riemuitsen, nyt riemuitsen (Suom. Antti Räty 1853, uud. Anna-Mari Kaskinen)
- 151 Kun meillä on yhteys (Med Gud och hans vänskap, suom. Emmanuel Tamminen 1910, uud. Lauri Thurén)
- 185 Aadamin tuottaman tuomion (Suom.1885, uud. Lauri Thurén)
- 243 Farao hukkuin joukkoineen (Suom. Pietari Kurvinen, uud. Lauri Thurén)
- 259 Murheinen mieli, murheesta (Ängsliga hjärta, upp ur din dvala!, suom. Antti Räty 1853, Johann August G. Hymander 1874, uud. Eija Harmanen)
- 264:1 Vaikka missä matkallani (Var jag går i skogar, suom. Antti Pitkänen, uud. Lauri Thurén)
- 282:5–8 On Isän sydämellä nyt armo. (Suom. Kauko Veikko Tamminen, uud. Lauri Thurén)
- 359:2–5 Sun lapsesi olen täällä (Suom. Johann August G. Hymander 1872, uud. Lauri Thurén)
- 486 Maan tiedän muita (Suom. Johann August G. Hymander, uud. Iina Vaarnamo)
- 361 Metsän, laakson, vuorten halki (Var jag går i skogar, suom. 1910, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aapeli Saarisalo: Rosenius – evankelisen uskon mies. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05853-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Saarisalo 1973, s. 7.
- ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 571. Stockholm: Gummesons bokförlag, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Saarisalo s. 7.
- ↑ Saarisalo 1973, s. 21.
- ↑ Saarisalo 1973, s. 29.
- ↑ Rosenius 1. Carl Olof R. Nordisk familjebok 23. 1916 (ruotsiksi)
- ↑ Saarisalo 1973, s. 8.
- ↑ Ruotsin kirkon virsikirja. Stockholm: Verbum förlag, 2003. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
