Oscar Ahnfelt
Oscar Ahnfelt (21. toukokuuta 1813 Gullarp, Skåne – 22. lokakuuta 1882 Karlshamn, Blekinge) oli ruotsalainen säveltäjä ja maallikkosaarnaaja.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahnfeltin isä oli pappi, lääninrovasti. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 1829 ja opiskeli tarkoituksenaan valmistua papiksi, mutta keskeytti opiskelunsa ja meni kotiopettajaksi karlshamnilaisen kauppiaan perheeseen.
1840 Ahnfelt pääsi Tukholman kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun, jossa hän opiskeli laulua ja kitaransoittoa. Tukholmassa hän koki uskonnollisen heräämisen kuunneltuaan Carl Olof Roseniuksen saarnoja Evankelisen isänmaansäätiön (Evangeliska Forsterlandsstiftelsen) Betlehemkirkossa. Hän perusti myös oman musiikkikoulun, jossa hän opetti kitaransoittoa.[1] Hän joutui kuitenkin luopumaan yrityksestään, ja alkoi saarnata ja laulaa kokouksissa ja 1840-luvulta alkaen hän teki laajoja saarna- ja laulumatkoja eri puolille Ruotsia. Näihin aikoihin hän kehitteli itselleen 10-kielisen kitaran.[2]
Ahnfelt lauloi usein omia laulujaan ja toisten teksteihin tekemiään lauluja. Hän sävelsi useita Lina Sandell-Bergin ja Carl Olof Roseniuksen lauluja. Laulujaan hän julkaisi vihkoina, joita ilmestyi kaksitoista ja niissä on yhteensä 200 laulua, joukossa muitakin kuin Ahnfeltin omia lauluja. Ahnfelt sai taloudellista tukea laulajatar Jenny Lindiltä, ja ensimmäisen, 1850 ilmestyneen vihkon nimi oli Andeliga sånger med accompangement af Pianoforte eller Guitarre componerade samt Demeoiselle Jenny Lind vördsammast tillegnade af Oscar Ahnfelt. Pohjolan satakielenä tunnettu Jenny Lind lauloi mielellään Ahnfeltin lauluja. Myöhemmin Ahnfelt julkaisi laulunsa yhtenä kirjana Andelida sånger av Oscar Ahnfelt.[2]
Häntä pidettiin aikansa ”hengellisenä trubaduurina”, mutta hänen saarnamatkojaan ja toimintaa vastustettiin. Ruotsin kuninkaalle esitettiin, että hän säätäisi asetuksen jolla kiellettäisiin Ahnfeltin saarna- ja laulumatkat. Kerrotaan, että kuningas Kaarle XV kutsui Ahnfeltin esiintymään hoviin. Ahnfelt oli huolissaan siitä, mitä hän laulaisi kuninkaalle ja hän pyysi Sandellia kirjoittamaan tilaisuutta varten laulun. Sandell otti tehtävän vastaan ja muutaman päivän kuluttua laulu oli valmis. Ahnfelt esitti kuninkaanlinnassa Sandellin kirjoittaman laulun ”Vem klappar så sakta i aftonens frid”. Kuningas kuunteli silmät kyynelissä, ja kun Ahnfelt lopetti, tarttui kuningas tämän käteen ja sanoi: ”Te saatte laulaa niin paljon kuin haluatte molemmissa minun valtakunnissani”. Mikäli tarina on totta, on se tapahtunut joskus vuosina 1869–1870, jolloin Ruotsi ja Norja olivat unionissa. Tosin ei olla varmoja, onko tätä tapahtunut.[3][4]
Ahnfeltin lauluja on käännetty myös englanniksi. Tunnetuin hänen lauluistaan lienee "Päivä vain ja hetki kerrallansa". Lukuisia Ahnfeltin säveltämiä lauluja on myös suomenkielisissä laulu- ja virsikirjoissa.
Ahnfeltin sävelmiä tai hänen julkaisemia sävelmiä suomenkielisissä kirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja
- 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa (Lina Sandell 1865. Suom. Rauhansäveliä 1894. Uud. Julius Engström 1900, Anna-Maija Raittila 1977, Niilo Rauhala 1986)
- 547 Joka aamu on armo uus (Lina Sandell 1865. Suom. Harpunsäveliä 1886, Rauhansäveliä 1894. Uud. Herkko Kivekäs 1986)
Ruotsin kirkon virsikirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 59 Nyt Herralle kiitos (Carl Olof Rosenius 1851, suom. Emanuel Tamminen 1910, Bengt Jonzon, Per Boreman 1945, uud suom. Pekka Kivekäs 1995
- 249 Päivä vain ja hetki kerrallansa (Lina Sandell-Berg 1865, suom. Julius Engström 1900, uud. suom. Niilo Rauhala)
- 250 Jeesus veljenäni! Onko totta? (Lina Sandell-Berg 1863, 1882, suom. Johann A. G. Hymander 1897, uud. suom. Niilo Rauhala 1998)
- 320 Näetkö: kerran raskas usva haihtuu (Wilhelm A. Wexels 1845, suom. 1870, uud. suom. Pekka Kivekäs 1997)
- 572 Tuskasta, sielu, horteesta nouse (Carl O. Rosenius 1847, suom. Antti Räty 1853, Johann A. G. Hymander 1874 Uud. suom. Pekka Kivekäs 1996
- 207 Vain hetki Herran kanssa (Anne L. Ashley-Greenstreet, suom. H. J. W. 1888, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999 Säv. Ahnfeltin lauluja 1872)
- 251 Metsän, laakson, vuorten halki (Carl O. Rosenius 1847, suom. 1910, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 2000. Säv. Ahnfeltin lauluja 1868)
- 299 Taas nousee sydämestä (Hans A. Brorson 1765, suom. Anna-Maija Raittila 1999, Säv. Ahnfeltin lauluja 1859)
Hengellinen laulukirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 135 Nyt helluntaituuli (tekstin tekijä tuntematon)
- 423 Päivä vain ja hetki kerrallansa (Lina Sandell)
- 473 Jeesuksen kanssa hetki (Anne L. Ashley-Greenstreet)
- 490 Lähemmäksi Jeesus, sinua (Lina Sandell Berg)
- 530 Ylistäkäämme ylkäämme (Lina Sandell Berg)
- 541 Joka aamu on armo uus (Lina Sandell Berg)
Seurakunta laulaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 73 Joka aamu on armo uus (Lina Sandell Berg)
- 183 Nyt laulakaamme (Lina Sandell Berg)
- 287 Vain hetki Herran kanssa (Anne L. Ashley-Greenstreet 1871)
- 320 Päivä vain ja hetki kerrallansa (Lina Sandell Berg)
Siionin kannel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 35 Uusi vuosi, armo uusi (Elias Sarkia 1921)
- 98 Ei voi sana Herramme horjua (Hanna Rauta 1908)
- 127 Lähemmäksi, Jeesus, sinua (Lina Sandell-Berg 1867)
- 147 Nyt on vihdoin meillä päivä (Kauko Veikko Tamminen 1920
- 151 Kun meillä on yhteys (Carl Olof Rosenius 1851)
- 156 Isät kaikki, kokoo kansa (Pietari Kurvinen 1910)
- 166 On autuuden hetki nyt (Clara Ahnfelt 1859)
- 203 On rauhainen ilta (Lina Sandell Berg 1872)
- 239 Syntisenä syntisparka (Sånger till lammets lof 1876)
- 247 Oi lohduta sielua, Jeesukseni (Anders Carl Rutström 1754)
- 306 Kiittäen taivaaseen, kunniaan (Antti Pitkänen 1921)
- 311 Oi katsohan oksalla lintua puun (Sigismund Christian Dick 1868)
- 315 Päivä vain ja hetki kerrallansa (Lina Sandell Berg 1865)
- 339 Katso kauneutta suuren (Eija Harmanen 1995)
- 359 Sun lapsesi olen täällä (Lars Stenbäck 1839, Carl Olof Rosenius 1848)
- 382 On suuri ja verraton autuuteni (Julius Engström 1906)
- 429 Joka aamu on armo uus (Lina Sandell Berg 1865)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 180. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
- ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 9, 10. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Oskar Ahnfelt hymntime.com. Arkistoitu 29.4.2014. Viitattu 24. 03. 2019. (englanniksi)
- ↑ John Ronnås: Våra gemensamma psalmer. Om psalmbokens 325 första psalmer. Verbum Förlag. Stockholm, 1990. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
