Caridea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Caridea
Palaemon pacificus
Palaemon pacificus
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Kymmenjalkaiset Decapoda
Alalahko: Pleocyemata
Osalahko: Caridea
Dana, 1852
Yläheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Caridea Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Caridea Commonsissa

Caridea on kymmenjalkaisten äyriäisten osalahko. Caridea-äyriäiset ovat katkarapuja, mutta katkaravuiksi kutsutaan muitakin, ulkoisesti samannäköisiä äyriäisryhmiä, joita samaan tapaan pyydystetään tai kasvatetaan ihmisravinnoksi. Caridea-osalahkoa sinänsä on kuitenkin joskus myös kutsuttu nimellä katkaravut[1], ja muissa kielissä sen jäseniin on viitattu käsitteellä ”aidot katkaravut" (äkta räkor, true shrimps).

Katkarapujen ruumis on pitkänomainen, jokseenkin liereä tai vähän sivuilta litistynyt. Sitä luonnehtii vahva, lihaksikas pyrstöosa. Selkäkilpi (carapax) on suhteellisen pehmeä ja ohut, sen etureuna muodostaa usein sarvimaisen otsapiikin. Keskiruumiin jalat ovat ohuet, hämähäkkimäiset, takaruumiin (”ravunpyrstön”) raajat taas ovat sopeutuneet uimajaloiksi. Tuntosarvet ovat useimmiten pitkät; niiden tyvellä on levymäinen antennisuomu. Katkaravut useimmiten liikkuvat pohjan tuntumassa tai vesikasvillisuudessa.

Caridea-katkaravut kuuluvat kymmenjalkaisten Pleocyemata-alalahkoon ja ovat läheisempää sukua esim. saman alalahkon hummereille ja taskuravuille kuin muille, Dendrobranchiata-alalahkoon kuuluville katkaravuille. Caridea-katkaravuilla on yksinkertaiset haarattomat kidukset ja ne hautovat muniaan pyrstönsä tyvessä.

Caridea-osalahko jaetaan kuuteentoista yläheimoon, ja nämä edelleen heimoihin, sukuihin ja lajeihin, joita tunnetaan yli 3260 kappaletta.[2][3] Suurimmat yläheimot ovat Palaemonoidea (971 lajia), Alpheoidea (963) ja Atyoidea (450).[2]

Suomen lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rannikoilla esiintyy yleisenä kaksi noin kuusisenttiseksi kasvavaa katkarapulajia, hietakatkarapu (Crangon crangon) sekä leväkatkarapu (Palaemon adspersus), joka elää Porin ja Pernajan välisellä alueella. Lisäksi kolmatta, Palaemon elegans -lajia on tavattu satunnaisesti viime vuosina.[4]

Taloudellinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caridea-katkarapuja, samoin kuin muiden ryhmien katkarapuja, pyydystetään ja kasvatetaan merkittäviä määriä ihmisravinnoksi. Pohjois-Euroopassa tärkeimpiä lajeja ovat pohjankatkarapu Pandalus borealis ja hietakatkarapu Crangon crangon. Kaakkois-Aasiassa vesiviljelyssä tuotetaan suuria määriä makean veden Macrobrachium-katkarapuja.

Katkaravut akvaariossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akvaarioharrastuksessa suosittujen pienten makeanveden harjarapujen (Atyidae) nimiksi on vahvistettu erilaisia harjarapuja ja sukarapuja, esimerkiksi siniharjarapu ja leväsukarapu (Caridina japonica, ent. leväkatkarapu).[5]

Makea- ja murtovesiakvaarioissa pidetään myös Macrobrachium-suvun lajeja, esimerkiksi Macrobrachium lanchesteri, Macrobrachium pilimanus ja Macrobrachium assamense. Merivesiakvaarioissa ovat yleisiä Lysmata-suvun ravut, jotka kuuluvat puhdistajaravuiksikin kutsuttuun Hippolytidae-heimoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikkola, K. (toim.) Maailman eläimet. Selkärangattomat. Otava 1989.
  2. a b De Grave, S. ym. (2009) A classification of living and fossil genera of decapod crustaceans. Raffles Bulletin of Zoology, Supplement 21.
  3. ITIS Viitattu 13.5.2007.
  4. Jouni Leinikki ym. (2004) Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas. Like. ISBN 952-471-297-0.
  5. Markku Varjo ja Sami Kuivalainen: Harjarapujen uudet suomenkieliset nimet (Aponogeton 4/2006) 2006. Aqua-Web. Viitattu 13.5.2007.