Meriakvaario

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Merivesiakvaario)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Picassokala sopii suuriin meriakvaarioihin, mutta ei riutta-akvaarioihin.

Meriakvaario on akvaario, jonka vesi vastaa suolapitoisuudeltaan valtameriä, noin 3,4 prosenttia. Meriakvaarion vesi tehdään sekoittamalla puhtaaseen veteen erityistä akvaariosuolaa, jossa on natriumkloridin (NaCl) lisäksi akvaarion eliöille tarpeellisia hivenaineita. Veden suolapitoisuus tarkistetaan mittaamalla veden tiheys tai sähkönjohtavuus.

Useimmissa meriakvaarioissa pidetään trooppisia kaloja ja eläimiä, joten veden lämpötila pidetään 24 ja 28 °C välillä. Varsinaisia kasveja meriakvaarioissa ei yleensä elä, mutta levät tuottavat happea, sitovat ravinteita, antavat suojaa poikasille ja ravintoa kasvinsyöjille eli hoitavat samoja tehtäviä kuin kasvit makeavesiakvaariossa.

Vuonna 2002 maailmassa arvioitiin olevan noin 1,5-2 miljoonaa meriakvaarioharrastajaa. Meriakvaarioita varten myydään vuosittain noin 20-24 miljoonaa kalaa, jotka kuuluvat yli 1400 lajiin, sekä 11-12 miljoonaa palaa korallia, jotka kuuluvat 140 eri lajiin. Muiden selkärangattomien kuin korallien määrä on epävarma, noin 10 miljoonaa yksilöä noin 500 lajista. Yleisimpiä niistä ovat Lysmata- ja Stenopus-sukujen ravut sekä Heteractis-suvun merivuokot. Myydyimpiä kalalajeja ovat vuokkokala sekä viherneitokala.[1]

Erilaisia meriakvaarioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riutta-akvaarioon pyritään luomaan osa koralliriuttaa selkärangattomine ja selkärankaisine asukkaineen.
  • Merivesikala-altaassa voi pitää myös sellaisia kalalajeja, jotka tuhoaisivat korallit
  • Murtovesiakvaario, joissa on suolaa mutta vähemmän kuin valtamerissä, jäljittelee usein jokisuun tai jonkun lahden kuten Itämeren elinympäristöä.

Haasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriakvaarion rakentamisessa biosysteemin kokonaisuus on tärkein, mutta sen haasteina ovat kalojen lisääntymiskyky suolapitoisessa vedessä, akvaarion ulkopuolelle sijoitettujen laitteiden toimivuus sekä sähkökatkosten aiheuttamat korallikuolemat.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wabnitz et al.: From Ocean to Aquarium 2003. UNEP. Arkistoitu 7.7.2009. Viitattu 22.7.2009. (englanniksi)
  2. Nurmi, Klaus: Akvaariomies katselee kaloja eikä televisiota Länsiväylä. 27.11.2012. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 27.1.2020. Viitattu 27.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]