Cape

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Cape-luvulla eli CAPE-luvulla mitatataan ilmakehän epävakautta. Se on ilman nousuvirtauksen käyttävissä oleva energia. Suuri Cape tarkoittaa monesti suurta ukkosen todennäköisyyttä, koska ukkonen saa alkunsa kostean ilman pilviä synnyttävästä hyvin voimakkasta nousuvirtauksesta eli konvektiosta. Capen yksikkö on joulea kilogrammaa kohti, J/kg. Mikäli nousevan ilman Cape-luku on yli 100, on tulossa ukkosia. Ennustettu Cape 500-1000 lupaa jo kovia ukkosia.[1]. Cape yli 1500–2000 tuottaa monisoluisen ukkosmyrskyn tai supersolun.[2] Suurimmat Cape-luvut ovat Suomessa 1000–2000 ja Yhdyvalloissa yli 5000.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Cape, Cinh, mlcape, sbcape

Niin sanoitulle sekoittumuskerrokselle laskettu cape on mlcape, ja pinnalle laskettu sbcape.

Capen vastaluku Cinh ilmoittaa konvektion eston määrää. Jos se on positiivinen, ilmakehä ei ole epävakaa. Negatiivinen Cinh lisää sadekuurojen ja ukkosen riskiä. Cinh alle -30 tuottaa heikkoa ukkosta, alle -10 heikkoja sadekuuroja ja -3 keskikorkeita ja korkeita kumpupilviä, ja sadekuurojen uhan.

[muokkaa] Ohjeita CAPE:n luvulle ennustekartasta

Monestikaan cape-luku jollain paikkakunnalla tietyllä hetkellä ei anna käsitystä todellisesta ukkosriskistä. Se johtuu siitä, että ilma ja pilvet liikkuvat ylätuulten mukana. Lisäksi vaikkapa GFS-ennusteet ovat melko epätarkkoja. Näin ollen vaikkapa GFS-ennusteessa näkyvä CAPE-luku vähättelee ukkosen riskiä.

Hyvä osviitta todellisen ukkosriskin arvioimiselle on CAPE 200 km säteellä. Sääennusteet kun ovat sen verran epätarkkoja, että antavat harvoin täsmällistä tietoa. Jos vaikkapa keskipäivällä 200 km säteellä suunnilleen pilvien tulosuunnassa cape nousee hetkeksikin yli 100, heikon ukkosen riski on kohonnut. Kannattaa tarkata sektoria, joka on 45 astetta pilvien tulosuunnan molemmin puolin. Pilvien tulosuunta selviää esimerkiksi tarkkailamalla sadetutkan kuvasta pilvien liikkeitä. Toinen tapa on tarkkaillaa itse taivasta. Jos pilvien tulosuuntaa ei ole tiedossa, voi hätätilassa koettaa käyttää maanpintatuulen suuntaa, joka on monesti eri kuin pilvien tulosuunta.

Eli jos pilvet tulevat lounaasta, on ennustekartoista tarkistettava CAPE lännen ja etelän väliltä 200 km päästä. Jos olemme Kuopiossa, ja ennusteita annetaan vaikkapa 3 tunnin välein, sekä CAPE nousee vaikkapa kello UTC 12:00 yli 100:n ja 15.00 yli 100:n, heikko ukkonen tai ainakin voimakkaat kuurosateet ovat sitäkin todennäköisempiä. SBCAPE[3] on herkempi ennustamaan ukkosta kuin MLCAPE[4]. CAPE:n vastaluku CINH ennustanee ukkosta peremmin. Heikkoa ukkosta tulee, jos CINH on alle -30.

Eräs tapa yrittää ennustaa sään kehitystä on arvioiden CAPE:ja paikkakuntakohtaisen kellonajan mukaan. Monesti ennustekertoissa ilmoitetaan UTC. joka on Suomen ajasta kesällä 3 tuntia jäljessä, talvella 2 tuntia. Jos näin ollen kesällä kello 9.00 UTC eli 12.00 Suomen aikaa on CAPE vaikkapa 10-50, kumupilveilee melko voimakkaasti, ja iltapäiväkuurot ovat mahdollisia. Jos edelleen CAPE kasvaa kello 12:00 UTC eli 15.00, tyypilliseen iltapäiväkuurojen aikaan mennessä paikkakunnalla lukuun 100, iltapäiväkuuroja voi tulla. Edelleen niiden mahdollisuutta lisää CAPE:n nousu kello 15.00 UTC eli klo 18:00 paikallista aikaa 200:n. Tällöin alkaa jo kesällä pienen iltaukkosenkin riskiä olla ilmassa. Mutta varmemmin iltapäiväukkosta lupaa CAPE aamukka klo 9:00 UTC eli kesällä kello 12:00 yli 200:n, mieluiten yli 300:n.

Cape-lukua on hyvä täydentää tiedolla pilven topista. Jos pilven toppi laskee alle -25:Cn, voi tulla ukkosta, ja varmemmiin tulee, jos laskee alle -35 C:n. Jos esimerkiksi pilven toppi on -20 ja cape 250, ei tulla ukkosta. Mutta jos pilven toppi olisi vaikkapa -35 ja cape 300, on ukkosta ilmassa.

[muokkaa] CAPE

Cape, (< engl. Convective Available Potential Energy (konvektion käytettävissä oleva potentiaalienergia) kuvataan ilmakehän epävakautta ja siitä konvektion voimakkuutta ja ukkosen todennäköisyyttä. Silti Cape ennustaa voimakkaita sääilmiöitä varsin heikosti.[2] Capea käytetään epävakauden mittana etenkin hurrikaanien ja tornadojen voimakkuutta arvioitaessa. Se on melko helppo määrittää graafisesti radioluotausten avulla, sillä yleisimmin käytetyillä luotauspapereilla pinta-ala on verrannollinen energiaan. Capea kuvaa lämpötilakäyrän ja lähimmän adiabaatin väliin jäävä pinta-ala.

[muokkaa] CAPE-arvoja

  • 50 voimakasta kumpupilvisyyttä, ehkä sadekuuroja, ja jopa ukkostakin pystyy olemaan harvoin
  • 100 tyypillisesti sadekuuroja, joskus heikkoa ukkosta
  • 300 melko vähäinen konvektio, mutta tuottaa ukkosia, tav heikkoja
  • 300–1000 tietyin ehdoin epävakaa, melko heikko konvektio, ukkosia
  • 400 melko voimakkaita paikallisia pysyviä monisoluisia ukkosia, jos sää suotuisa, Vain heikkoa ukkosta tai voimakas sadekuuro epäsuotuisassa säässä.
  • 1000–2500 keskinkertainen epävakaus, ankaria ukkosia Suomessa
  • 2500-3000/3500 hyvin epävakaa, voimakas konvektio
  • >3000/3500 erittäin epävakaa ilmakehä, hyvin voimakas konvektio[5][6]
  • >5000 erittäin pahoja ukkosia ja tornadoja

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Ukkoset 2006
  2. ↑ 2,0 2,1 SkyStef's weather page
  3. ↑ http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=FIN-capesfc&number=101#top
  4. ↑ http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=FIN-cape180_0mb&number=101#top
  5. ↑ http://twister.sbs.ohio-state.edu/severe/cape.html
  6. ↑ http://wwwagwx.ca.uky.edu/cape.html

[muokkaa] Aiheesta muualla

Meteorologinen data ja muuttujat
Barokliinisyys | Pilvi | Konvektio | CAPE | CIN | Kastepiste | Lämpöindeksi | Kosteusindeksi | Kosteus | Lifted-indeksi | Salama | Pot T | Sade | Merenpinnan lämpötila | Auringon säteily | Pintasääanalyysi | Lämpötila | Theta-e | Näkyvyys | Pyörteisyys | Tuulen hyytävyys | Vesihöyry | Tuuli
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Cape
Henkilökohtaiset työkalut