Cane corso
| Cane corso | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | |
| Määrä | Suomessa rekisteröity noin 50[1] |
| Rodun syntyaika | hyvin vanha rotu |
| Alkuperäinen käyttö | monikäyttöinen työkoira, mm. karjan vartiointi ja suurriistan metsästys |
| Nykyinen käyttö | työ-, seura- ja harrastuskoira |
| FCI-luokitus | Ryhmä 2 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 45–50 kg, narttu 40–45 kg |
| Säkäkorkeus | uros 64–68 cm, narttu 60–64 cm |
| Väritys | musta, lyijynharmaa, liuskeenharmaa, vaaleanharmaa, vaalea kellanruskea, saksanhirvenpunainen, tumma kellanruskea ja juovikas |
Cane corso on Italiasta kotoisin oleva voimakasrakenteinen vanha työkoirarotu. Rotu polveutuu aina Rooman valtakunnan ajoilta asti, mutta sai virallisen hyväksynnän FCI:ltä vasta vuonna 1996.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Cane corso on keskikokoinen tai suuri, voimakas ja roteva koira. Sen runko on korkeuttaan hieman pidempi. Säkäkorkeus on uroksilla 64–68 cm, nartuilla 60–64 cm. Kahden sentin poikkeama kumpaankin suuntaan sallitaan. Lihakset ovat vahvat. Kokoonsa nähden rotu on hyvin ketterä ja nopea reagoimaan. Cane corsolla on tyypillinen suuri molossikoiran pää, jossa kallon ja kuonon linjat poikkeavat hieman toisistaan. Korvat ovat kolmionmuotoiset ja riippuvat. Joissakin maissa korvat ja häntä saatetaan typistää, mutta esimerkiksi Suomessa typistäminen on kiellettyä.
Cane corson karva on lyhyttä, tiivistä ja siinä on varsinkin talvella selvä pohjavilla. Väri voi olla esimerkiksi brindle eri sävyissään (musta, harmaa, ruskea), fawn, harmaa tai musta. Brindlellä ja vaaleilla koirilla tulee olla tumma maski, joka ei saa yltää silmien yläpuolelle. Pieni valkoinen merkki rinnassa, varpaiden kärjissä sekä kuonon selässä sallitaan. Silmien värin tulee olla turkin väriin sointuva.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Cane corso on älykäs, aktiivinen koira. Sillä on melko voimakas vahti- ja suojeluvietti, ja rodun käyttöominaisuudet ovatkin säilyneet hyvin. Omalle perheelleen se on luotettava, uskollinen kumppani, joka rakastaa toimintaa ja huomiota. Se leimautuu omistajaansa voimakkaasti, ja se tulee totuttaa pennusta alkaen vieraisiin ihmisiin ja eläimiin. Se suhtautuu usein vieraisiin ihmisiin varautuneesti tai välinpitämättömästi. Cane corso vaatii ehdottomasti hyvän tapa- ja tottelevaisuuskoulutuksen.
Cane corso on vahvaviettinen, dominoiva koira, joka vaatii selvän arvojärjestyksen laumassaan. Työkoirarotuna cane corson kouluttaminen on helppoa, jos sopiva motivointikeino löytyy. Rotu sopii myös moniin koiraharrastuslajeihin, kuten jäljestykseen. Cane corso on miellyttämisenhaluinen ja oppii nopeasti, mutta se on myös itsenäinen eikä jaksa loputtomasti toistoja harjoittelussa. Keskittymiskyky paranee koiran vanhetessa.
[muokkaa] Alkuperä
Cane corso polveutuu suoraan muinaisen Rooman valtakunnan aikaisista sota- ja taistelukoirista. Rotuun on mahdollisesti risteytetty myös jotakin suurikokoista ajokoirarotua, sillä cane corso on mastiffityyppiseksi koiraksi hyvin nopea. Rooman valtakunnan tuhon jälkeen cane corsoja käytettiin monenlaisissa tehtävissä Etelä-Italian alueella. Cane corsoa käytettiin muun muassa omaisuuden ja karjan vartiointiin sekä suurriistan, kuten villisian metsästykseen.
Rodun elvytystyöhön ryhdyttiin Italiassa 1970-luvulla. Italian kennelliitto ENCI tunnusti rodun vuonna 1994, kansainvälinen kennelliitto FCI kaksi vuotta myöhemmin.
[muokkaa] Terveys
Suurikokoisena rotuna cane corsolla voi esiintyä muun muassa lonkkanivelen ja kyynärnivelen dysplasiaa, silmäongelmia sekä mahalaukun laajentumista ja kiertymistä. Systemaattisesti kerättyä tietoa cane corson terveydestä ei juuri ole, mutta rotua pidetään kuitenkin kohtuullisen terveenä. Se kuuluu Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
[muokkaa] Lähteet
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
- Cane corso club – suomalainen rotuyhdistys
[muokkaa] Viitteet
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, 27.12.2007)
[muokkaa] Katso myös
Abruzzinmastiffi | Apenniinienajokoira | Bergamasco | Biellanpaimenkoira | Bolognese | Bracco italiano | Cane corso | Cane da presa | Cane toccatore | Cirneco dell’etna | Fonninpaimenkoira | Italianpaimenkoira | Italiansusikoira (Lupo italiano) | Italianvinttikoira | Karkeakarvainen italianajokoira | Lagotto romagnolo | Lottatore brindisino | Lyhytkarvainen italianajokoira | Maremmanajokoira | Maremmano-abruzzese | Napolinmastiffi | Pardogge | Sardiniandoggi | Sardinianvinttikoira | Segugio cravin | Sisilianpaimenkoira | Spinone | Volpino italiano
Sivulta puuttuu