Bosnia-Hertsegovinan federaatio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Bosnia-Hertsegovinan federaatiota, joka yhdessä Serbitasavallan kanssa muodostaa Bosnia-Hertsegovinan valtion.
Bosnia-Hertsegovinan federaatio (kartassa vihreä alue). Brčkon piiri (punainen alue) kuuluu sekä federaatioon että Serbitasavaltaan (valkoinen alue).

Bosnia-Hertsegovinan federaatio[1] (harhaanjohtavasti myös Bosnia ja Hertsegovinan federaatio; bosniaksi ja kroatiaksi Federacija Bosne i Hercegovine, serb. Федерација Босне и Херцеговине) on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama poliittinen entiteettiselvennä, joka muodostaa yhdessä Serbitasavallan kanssa Bosnia-Hertsegovinan valtion. Federaation pinta-ala on 26 110 km² ja asukasluku 3 045 000. Sen pääkaupunki on Sarajevo.

Federaatio jakautuu kymmeneen kantoniin, jotka ovat Una-Sana, Posavina, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnian Podrinje, Keski-Bosnia, Hertsegovina-Neretva, Länsi-Hertsegovina, Sarajevo ja Kantoni 10 (paikallishallitus käyttää nimitystä Hertseg-Bosnia). Kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet. Kantonit on jaettu edelleen 79 kuntaan.

Kantoneista Una-Sana, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnia-Podrinje ja Sarajevo ovat bosniakkienemmistöisiä; Posavina, Länsi-Hertsegovina ja Kantoni 10 kroaattienemmistöisiä sekä Keski-Bosnia ja Hertsegovina-Neretva monietnisiä.

Politiikka ja yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Federaatiolla on oma hallitus, presidentti, parlamentti, tullilaitos, poliisivoimat, kaksi postilaitosta ja lentoyhtiö (BH Airlines). Sillä on myös oma armeija, Vojska Federacije Bosne i Hercegovine, joka on tosin valtiollisen puolustusministeriön hallinnassa.

Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa on kaksikamarinen parlamentti, parlamenttikokous. Ylähuoneessa eli kansainhuoneessa on 58 jäsentä, joiden valitsijoina ovat kymmenen kantonin parlamentit. Jäsenistä 17 edustaa bosniakkeja, 17 kroaatteja, 17 serbejä ja 7 muita kansallisuuksia. Edustajainhuoneessa on 98 jäsentä, jotka valitaan suoraan avoimilta listoilta vaalipiireistä. Federaation presidentti on Živko Budimir (vuodesta 2011) ja pääministeri Nermin Nikšić (kesäkuusta 2011).

Vaakuna ja lippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosnia-Hertsegovinan federaation vaakuna oli käytössä vuosina 1996–2007.

Bosnia-Hertsegovinan federaatiolla oli oma vaakuna ja lippu vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2006 Bosnia-Hertsegovinan perustuslakituomioistuin päätti, että federaation ja Serbitasavallan omat vaakunat ja liput (ja kansallislaulut) erottelivat kansanryhmiä, ja vuonna 2007 kielsi niiden käytön.[2][3][4]

Vaakunan kilpi oli jaettu kahteen osaan. Ylhäällä olevaan kenttään oli kuvattu vihreä vaakunakilpi, jossa kultainen vaakunalilja (symboloi bosniakkeja) ja vaakunakilpi, jossa puna-valkoinen šakkiruutu-kuvio (symboloi kroaatteja). Alle olevaan siniseen kenttään oli kuvattu kymmenen hopeista tähteä, jotka symboloivat Bosnia-Hertsegovinan federaation kymmentä kantonia ja viittasivat myös Euroopan unioniin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan: suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 32. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  2. 30th plenary session 31.3.2006. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
  3. 38th plenary session 31.3.2007. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
  4. Kalember, Dusan: Muslim Outcry Over Bosnian Serbs ‘State’ Symbols 16.7.2008. Dalje.com. Viitattu 10.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]