Tämä on lupaava artikkeli.

Bengalilainen kirjaimisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bengalilainen kirjaimisto
Tyyppi abugida
Kielet bengali, assami, manipuri garo, bishnupriya, mundari
Kirjoitussuunta vasemmalta oikealle
ISO 15924 Beng, 325
Unicode-lohko 0980–09FF

Bengalilainen kirjaimisto[1] on brahmi-kirjoituksesta kehittynyt abugida-tyyppinen kirjoitusjärjestelmä, jota käytetään Bangladeshissa ja suuressa osassa Koillis-Intiaa. Se on pääasiallinen kirjoitusjärjestelmä bengalin ja assamin kielessä, ja sitä käytetään myös lukuisien alueen vähemmistökielten kirjoittamiseen.

Kirjaimisto alkoi 1000-luvulla eriytyä edeltäjästään nagari-kirjoituksesta. Se on läheistä sukua muun muassa orijalaiselle ja gudžaratilaiselle kirjaimistolle sekä devanagarille. Bengalilaiselle tekstille on tyypillistä runsas konsonanttiligatuurien käyttö. Kirjaimistosta käytetään erilaisia muunnelmia eri kielissä; bengalin aakkostoon kuuluu 35 konsonanttia ja 11 vokaalia, assamin aakkostoon taas 37 konsonanttia ja 11 vokaalia.

Historia ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bengalinkielinen kyltti Siddheswari Shankarin temppelissä Andulissa, Länsi-Bengalissa.

Bengalilaisen kirjaimiston kantamuoto oli nagari-kirjaimisto, jonka juuret ovat muinaisessa brahmi-kirjoituksessa ja josta ovat eriytyneet myös muun muassa devanagari, gudžaratilainen kirjaimisto ja orijalainen kirjaimisto.[2] Bengalin aakkosto alkoi eriytyä nagarista 1000-luvulla jaa.,[3] ja assamin kirjoittamiseen sitä alettiin kehittää vuoden 1200 tienoilla.[4]

Englantilainen Charles Wilkins kehitti bengalilaiset painokirjaimet 1700-luvulla, ja ensimmäinen painettu bengalinkielinen teksti nykymuotoisella kirjaimistolla julkaistiin vuonna 1778.[3] Ensimmäinen assaminkielinen painettu teksti puolestaan oli Atmaram Sarman käännös Raamatusta vuonna 1813.[4]

Nykyisin bengalilaiset kirjaimet ovat laajassa käytössä Bangladeshissa ja Intian itäosassa. Kirjaimistoa käytetään bengalin ja assamin lisäksi muun muassa bishnupriyan, bodon, garon, manipurin, mundarin, rangpurin, sadrin, santalin ja sylhetin kirjoittamiseen.[5]

Bengalilaisilla kirjaimilla kirjoitetaan latinalaisen aakkoston tavoin vasemmalta oikealle ja sanojen väliin jätetään sanaväli. Pisteen tilalla käytetään pystyviivamerkkiä (।), ja muut välimerkit, kuten pilkku, sulkeet ja kysymysmerkki, on lainattu latinalaisesta kirjaimistosta. Kirjaimisto ei tee eroa pienten ja isojen kirjainten välillä.[5]

Kirjaimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjaimiston omakielinen nimitys on bengaliksi ”bengalilainen kirjaimisto” (bāṁlā lipi) ja assamiksi ”assamilainen kirjaimisto” (asamīẏā lipi).

Kirjaimistosta käytetään hieman erilaisia variaatioita eri kielissä. Bengalin aakkostoon kuuluu 35 ja assamin aakkostoon 37 konsonanttia; bengalista puuttuvat assamin konsonantit  va[huom 1] ja ক্ষ khya.[4] Konsonantti ক্ষ ei ole bengalissa oma kirjaimensa, vaan sillä merkitään konsonanttiyhdistelmää kṣa.[3] Ra-kirjain on bengalissa pisteellinen , kun taas assamissa sen asemesta käytetään poikkiviivallista kirjainta .[3][4]

Mundarissa käytetään pisteellistä ল় ḷa-konsonanttia ilmaisemaan retrofleksistä lateraaliäännettä. Bengalin kirjaimia  ña,  śa,  ṣa, ড় ṛa, ঢ় ṛha ja য় ẏa ei käytetä mundarissa, joten sen aakkostoon kuuluu yhteensä 30 konsonanttia.[6]

Kirjain Lat. Ääntämys
ka [k]
kha [kʰ]
ga [g]
gha [gʱ]
ṅa [ŋ]
ca [tʃ] (bengali)
[s] (assami)
cha [tʃʰ] (bengali)
[s] (assami)
ja [dʒ] (bengali)
[z] (assami)
jha [dʒʱ] (bengali)
[z] (assami)
ña [j], [ɲ] (bengali)
[j] (assami)
Kirjain Lat. Ääntämys
ṭa [ʈ] (bengali)
[t] (assami)
ṭha [ʈʰ] (bengali)
[tʰ] (assami)
ḍa [ɖ] (bengali)
[d] (assami)
ḍha [ɖʱ] (bengali)
[dʱ] (assami)
ṇa [n]
ta [t̪] (bengali)
[t] (assami)
tha [t̪ʰ] (bengali)
[tʰ] (assami)
da [d̪] (bengali)
[d] (assami)
dha [d̪ʱ] (bengali)
[dʱ] (assami)
Kirjain Lat. Ääntämys
na [n]
pa [p]
pha [pʰ]
ba [b]
bha [bʱ]
ma [m]
ya [dʒ] (bengali)
[z] (assami)
(bengali)
(assami)
ra [r] (bengali)
[ɹ] (assami)
la [l]
ল় (mundari) ḷa [ɭ]
Kirjain Lat. Ääntämys
(assami) va [w]
śa [ʃ], [s] (bengali)
[x~s] (assami)
ṣa [ʃ] (bengali)
[x~s] (assami)
sa [ʃ], [s] (bengali)
[x~s] (assami)
ha [ɦ] (bengali)
[h] (assami)
ক্ষ (assami) khya [kʰj]
য় ẏa [j]
ড় ṛa [ɽ] (bengali)
[ɾ] (assami)
ঢ় ṛha [ɽ] (bengali)
[ɾ] (assami)
Esimerkki w-äänteen kirjoittamisessa bengalissa ja assamissa.

Bengalin aakkostossa ei ole omaa kirjainmerkkiä äänteelle [w], vaan se kirjoitetaan tilanteen mukaan joko konsonantilla য় ẏa, vokaalilla  u tai vokaalilla  o.[7] Assamissa [w] kirjoitetaan omalla kirjaimellaan va.[4]

Assamissa ei useimmista indoarjalaisista kielistä poiketen tehdä eroa retrofleksisten ([ʈ ʈʰ ɖ ɖʱ]) ja dentaalisten ([t̪ t̪ʰ d̪ d̪ʱ]) klusiilien välillä, vaan näitä vastaavat kirjaimet äännetään alveolaarisina ([t tʰ d dʱ]).[4] Sekä assamista että bengalista on poistunut retrofleksinasaali [ɳ], jolle varattu kirjain ṇa äännetään nykyisin samalla tavalla kuin na.[3][4] Konsonantti ña äännetään bengalissa sanan alussa ja vokaalien välissä [j]. Palataalisten konsonanttien (ca, cha, ja ja jha) edellä ña ääntyy palataalisena nasaalina [ɲ].[7] Assamissa, jossa ca, cha, ja ja jha eivät äänny palataalisina, ña-kirjaimen äännearvo on aina [j].[4]

Bengalin s-kirjaimet ääntyvät kaikki oletusarvoisesti suhuäänteenä [ʃ], paitsi äänteiden [t̪], [n], [r] ja [l] edellä, jolloin niiden äännearvo on [s].[7] Assamissa śa, ṣa ja sa ääntyvät kaikki frikatiivina [x], ja s-äänteen ilmaisemiseen käytetään kirjaimia ca ja cha.[4]

Peräkkäiset konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bengalilainen konsonanttiyhdistelmä ন্দ্র ndra. Harmaalla konsonantti ন na, sinisellä konsonantti দ da ja punaisella kirjainta র ra ilmaiseva aaltoviiva.

Bengalilaisessa tekstissä käytetään runsaasti ligatuureja peräkkäisten konsonanttien esittämiseen. Suuri osa konsonanttien yhdysmuodoista muodostetaan kirjoittamalla kirjaimet joko allekkain tai vierekkäin niin, että jälkimmäinen konsonantti liitetään edeltävän kirjaimen pystyviivaan.[3]

  •  ka +  kaক্ক kka
  •  ga +  laগ্ল gla
  •  ṇa +  ṭaণ্ট ṇṭa
  •  da +  baদ্ব dba
  •  na +  daন্দ nda
  •  na +  naন্ন nna
  •  ma +  maম্ম mma
  •  śa +  caশ্চ śca

Kirjaimeen  ra päättyvät konsonanttiyhdistelmät muodostetaan lisäämällä aaltomainen vaakaviiva edeltävän konsonantin alapuolelle.[3] Ligatuurimuotoon voi kuulua joissain tapauksissa kolmekin peräkkäistä konsonanttia.

  •  ṭa +  raট্র ṭra
  •  pa +  raপ্র pra
  •  ṣa +  ṭa +  raষ্ট্র ṣṭra

Jotkin yhdistelmät ovat epäsäännöllisiä eikä niitä voi suoraan päätellä konsonanttien itsenäisistä kirjoitusasuista.[3]

  •  ka +  raক্র kra
  •  ka +  ṣaক্ষ kṣa
  •  ṅa +  gaঙ্গ ṅga
  •  ta +  taত্ত tta
  •  ta +  raত্র tra

Osalle konsonanttiyhdistelmistä on muodostunut epäsäännöllinen ääntämys. Bengalin জ্ঞ jña äännetään sanan keskellä [gː], ja sanan alussa se ääntyy lyhyenä [g]-äänteenä ja nasaalisoi seuraavan vokaalin.[7] Yhdistelmä হ্য hya ääntyy bengalissa [ddʒʱ]. Ligatuuri ক্ষ kṣa, joka assamissa on oma kirjaimensa, ääntyy bengaliksi [kkʰ].[7]

Konsonantteihin ba, ma ja ya päättyvät yhdistelmät äännetään bengalissa sanan keskellä kahdentamalla edeltävä konsonantti, ja sanan alussa nämä yhdistelmät ääntyvät pelkkänä edeltävänä konsonanttina. Sanan alussa ma-loppuisiset yhdistelmät myös nasaalisoivat seuraavan vokaalin. Useissa tapauksissa ya-loppuinen konsonanttiyhdistelmä aiheuttaa seuraavan a- tai ā-vokaalin äännearvon muuttumisen etuvokaaliksi [æ].[7]

  • শ্বাস śbāsa [ʃaʃ]
  • স্মারক smāraka [ʃãrok]
  • ব্যয় byaẏa [bæe̯]
  • ব্যাকরণ byākaraṇa [bækɔron]
  • বিদ্বান bidbāna [biddan]
  • পদ্ম padma [pɔddo]
  • অব্যয় abyaẏa [ɔbbɔe̯]
  • প্রত্যেক pratyeka [prottek]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bengalilaisilla kirjaimilla, devanagarilla ja latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettu rautatieaseman kyltti Kolkatassa.

Bengalilainen kirjaimisto on tyypiltään abugida, mikä tarkoittaa, että yksittäinen kirjainmerkki kuvaa pääsääntöisesti konsonantista ja vokaalista muodostuvaa tavua. Konsonanttia seuraa oletusarvoisesti perusvokaali a, ellei kirjaimeen ole lisätty muuta vokaalitarketta. Konsonanttia seuraavat vokaalit merkitään tarkemerkkeinä konsonantin alle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Sanan alussa tai vokaalin jälkeen vokaalit merkitään omilla itsenäisillä merkeillään.[7]

Sekä bengalin että assamin aakkostoon kuuluu 11 vokaalia.[3][4] Garon aakkostossa ei ole vokaaleita ū ja ,[8] ja sylhetin aakkostosta puuttuvat , ai ja au.[9] Mundarissa käytetään ainoastaan kuutta vokaalia: a, ā, i, u, e ja o.[6]

Sanskritissa luetaan vokaalien joukkoon pitkä ja lyhyt tavua kannattava r (alveolaarinen tremulantti) ja l (dentaalinen lateraali). Nämä äänteet eivät esiinny vokaalisina nykybengalissa, mutta kirjaimistossa on tästä jäänteenä merkki lyhyelle vokaaliselle r:lle, jonka äännearvo on nykyisin [ri].[7] Bengalilaisessa kirjaimistossa käytetään sanskritin kirjoittamista varten lisäksi vokaaleja r̥̄, ja l̥̄, jotka eivät kuulu bengalin tai assamin kielen aakkostoon.[10]

Erikseen ক:n kanssa Lat. Ääntämys[3][4]
a [ɔ], [o]
কা ā [a]
কি i [i]
কী ī [i]
কু u [u]
কূ ū [u]
কৃ [ri]
Erikseen ক:n kanssa Lat. Ääntämys
কে e [e], [æ] (bengali)
[e], [ɛ] (assami)
কৈ ai [oj] (bengali)
[ɔj] (assami)
কো o [o] (bengali)
[ʊ] (assami)
কৌ au [ow] (bengali)
[ɔw] (assami)
Erikseen ক:n kanssa Lat.
কৄ r̥̄
কৢ
কৣ l̥̄

Vokaalilla a on bengalissa kaksi äännearvoa. Vokaali ääntyy kotoperäisissä sanoissa useimmiten [o], jos sitä seuraavassa tavussa esiintyy suppea vokaali tai puolivokaali ([i], [u], [j] tai [w]). Muissa tapauksessa a:n äännearvo on [ɔ].[7] Toisissa bengalilaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä perusvokaali ilmaisee eri äänteitä; esimerkiksi garon ja mundarin perusvokaali on [a].[8][6]

Bengalista ja assamista on historian kuluessa hävinnyt ero pitkien ja lyhyiden vokaalien välillä. Pitkiä vokaaleja ilmaisevat kirjaimet on kuitenkin säilytetty kirjaimistossa, mistä seuraa, että sama vokaaliäänne voidaan nyt kirjoittaa kahdella eri kirjaimella – sekä i että ī äännetään [i], ja sekä u että ū äännetään [u].[7][4] Tämän seurauksena kielissä esiintyy sanoja, jotka äännetään samalla tavalla, mutta joilla on eri kirjoitusasu. Esimerkiksi sanat কুল kula (suom. ”sukujuuret”) ja কূল kūla (suom. ”ranta”) äännetään molemmat [kul].[7]

Tarkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ক:n kanssa Lat. Ääntämys Nimi
ক্ k [k] হসন্ত hasanta
কৎ kat [kɔt̪] (bengali)
[kɔt] (assami)
খণ্ড ত khaṇḍa ta
কং kaṁ [kɔŋ] অনুস্বার anusbāra (bengali)
অনুস্বৰ anusbara (assami)
কঃ kaḥ [kɔh] বিসর্গ bisarga
কঁ [kɔ̃] চন্দ্রবিন্দু candrabindu

Vokaalitarkkeiden lisäksi bengalilaiseen kirjaimistoon kuuluu viisi tarkemerkkiä. Viramalla (bengaliksi ja assamiksi hasanta) merkitään joissakin tapauksissa oletusvokaali a:n puuttumista.[3] Vokaalin puuttuminen jätetään kuitenkin joissain tapauksissa merkitsemättä, eikä kirjoitusasusta käy aina yksiselitteisesti ilmi, seuraako kirjoitettua konsonanttia vokaali vai ei. Esimerkiksi kirjoitusasulla মত mata on bengalissa kaksi äännearvoa, joilla on eri merkitys – substantiivina sanan merkitys on ”mielipide” ja se äännetään ilman loppuvokaalia [mɔt̪]. Samalla tavalla kirjoitettu postpositio ”suurin piirtein” sen sijaan äännetään loppuvokaalin kanssa [mot̪o].[7]

Tavun lopussa esiintyvä soinniton dentaaliklusiili merkitään sanasta riippuen joko konsonantilla  ta tai edelliseen kirjaimeen liitettävällä khaṇḍa ta -tarkkeella.[3] Velaarinen nasaali tavun lopussa merkitään anusbāra-tarkkeella, jonka vastinetta käytetään devanagarissa nasaalivokaalin merkitsemiseen.[3][7] Bengalilaisessa kirjaimistossa vokaalin nasaalisoimiseen käytetään candrabindu-tarketta. Soinnitonta glottaalifrikatiivia tavun lopussa ilmaistaan bisarga-tarkkeella.[3]

Numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bangladeshilainen auton rekisterinumero bengalilaisilla kirjaimilla ja numeroilla.
Piin likiarvo bengalilaisilla numeroilla.

Bengalilaisessa kirjaimistossa on omat numeronsa, joita käytetään arabialaisten numeroiden tavoin kymmenjärjestelmässä.[7][3][4]

Beng. Arab. Bengaliksi Assamiksi
0 শূন্য śūnya শূণ্য śūṇya
1 এক eka এক eka
2 দুই dui দুই dui
3 তিন tina তিনি tini
4 চার cāra চাৰি cāri
Beng. Arab. Bengaliksi Assamiksi
5 পাঁচ pãca পাঁচ pãca
6 ছয় chaya ছয় chaya
7 সাত sāta সাত sāta
8 আট āṭa আঠ āṭha
9 নয় naya na

Standardointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkki bengalilaisesta (yllä) ja assamilaisesta näppäimistöasettelusta.

Bengalilaisen kirjaimiston kirjainkoodi ISO 15924 -standardissa on ”Beng” ja numerokoodi 325.[11]

Unicodessa bengalilaiset kirjaimet sijoittuvat lohkoon 0980–09FF.[10] Lohko sisältää merkit bengalilaisille konsonanteille ja vokaalien itsenäisille muodoille, ja konsonanttiin liitettävillä vokaalitarkkeilla on omat erilliset merkkinsä. Esimerkiksi kirjainmerkki কি ki muodostuu kahdesta Unicode-merkistä: konsonantista ka ja vokaalitarkkeesta ি i. Vokaalitarke lisätään Unicode-esityksessä aina konsonantin jälkeen riippumatta siitä, piirretäänkö tarke kirjoitettaessa konsonantin oikealle vai vasemmalle puolelle. Kaksiosaiset vokaalitarkkeet kuvataan yhdellä merkillä, esimerkiksi কো ko koostuu merkeistä ka ja o.[12]

Peräkkäisten konsonanttien yhdistelmät merkitään Unicodessa hasanta-merkillä, joka lisätään ensimmäisen konsonantin jälkeen. Esimerkiksi yhdistelmä ক্ল kla saadaan kirjoittamalla peräkkäin ka, (hasanta) ja la. Jos konsonantti halutaan merkitä eksplisiittisellä hasanta-tarkkeella eikä yhdistää seuraavaan konsonanttiin, pitää hasanta-merkin jälkeen lisätä näkymätön ZWNJ-ohjausmerkki (engl. zero-width non-joiner). Esimerkiksi yhdistelmä ka + hasanta + ZWNJ + la tuottaa kirjaimet ক্‌ল.[12]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bengalilaisten kirjainten translitterointi latinalaiseen kirjaimistoon on tässä tehty kansainvälisen ISO 15919 -standardin mukaan. Tämä tarkoittaa muun muassa, että suomen j-äänne translitteroidaan y, suomen tš-äänne c ja suomen dž-äänne j.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suositukset: Kirjoitusjärjestelmien nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 26.6.2014.
  2. Bengali Ancientscripts.com. Viitattu 23.6.2014. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o Bengali alphabet Omniglot. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j k l m Assamese Omniglot. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)
  5. a b Bengali ScriptSource. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi)
  6. a b c Mundari Omniglot. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h i j k l m n Bagchi, Tista: ”Bengali Writing”, The World’s Writing Systems. Toim. Peter T. Daniels. Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.6.2014). (englanniksi)
  8. a b Siegel, Wolfram: Garo Omniglot. Viitattu 24.6.2014. (englanniksi)
  9. Siegel, Wolfram: Syloti-Nagri alphabet Omniglot. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi)
  10. a b The Unicode Standard, version 7.0 – Bengali Unicode Consortium. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi)
  11. ISO 15924 Alphabetical Code List Unicode Consortium. Viitattu 23.6.2014. (englanniksi)
  12. a b The Unicode Standard, Version 6.0 – Bengali (Bangla) Unicode Consortium. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]