Ayutthayan kuningaskunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ayutthayan kuningaskunta
13501767
Valtiomuoto kuningaskunta
Pääkaupunki Ayutthaya
Uskonnot theravada-buddhalaisuus
Historia
 –Perustaminen

1350
Yleisimmät kielet thain kieli
Seuraaja(t) Thonburin kuningaskunta

Ayutthayan kuningaskunta (thaiksi อาณาจักรอยุธยา, RTGS: Anachak Ayutthaya) oli thaitten kuningaskunta 1350-1767 nykyisen Thaimaan alueella. Sen pääkaupunkina oli Ayutthaya, joka oli aikanaan Aasian suurin ja vaurain kaupunki.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siamin valtuuskunta Ranskan hovin vieraina Ludvig XIV:nnen hallituskaudella 1686

Ayutthayan perusti kuningas Ramathibodi I 1350. Hänen merkittävin aikaansaannoksensa oli theravada-buddhalaisuuden nostaminen viralliseksi uskonnoksi ohi Angkorin hindulaisuuden. Hän myös kokosi dharmaśāstran, lakikokoelman, jossa vanhat hindukirjoitukset yhdistettiin thailakeihin. 1400-luvulla Ayutthaya sulki valtaansa entiset Sukhothaille kuuluneet alueet, jotka olivat nykyistä Thaimaata laajempia, sillä Angkor saatiin vallattua khmereiltä. Kuningaskunta, jonka mahtavat temppelit ja rikkaudet olivat muinaisen khmerien valtakunnan veroisia, kävi vilkasta kauppaa Intian ja Kiinan kanssa ja avasi yhteydet myös Eurooppaan 1511, kun luultavasti ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat portugalilaisen diplomaattisen delegaation hahmossa. 1516 Portugalille myönnettiin oikeus kaupankäyntiin kuningaskunnassa, ja Hollannille 1592.[2]

Kuningas Narain aikana (1656–1688) Ayutthayaa verrattiin mahtavuudessaan Pariisiin. Hänen aikanaan ulkovaltojen edustajien vaikutusvalta kasvoi huippuunsa. Thait lähettivät valtuuskunnan Ranskaan kuningas Ludvig XIV:nnen hoviin, ja aurinkokuningas haaveili käännyttävänsä thaikuninkaan kristinuskoon. Vaikka Narai yritti taitavasti ohjailla ulkovaltoja toisiaan vastaan ulkoministerinsä, kreikkalaisen Konstantin Faulkonin avulla, seurasivat aatelisto ja papisto Ranskan kasvavaa vaikutusvaltaa huolestuneina. Kun kuningas yllättäen sairastui ja kuoli, he hankkiutuivat eroon kristitystä kruununperijästä ja kreikkalaisesta ulkoministeristä. Faulkonin murhan jälkeen valtaistuimelle noussut Phetracha (1688–1693) karkotti lähetyssaarnaajat, ja maa sulkeutui länsivalloilta pitkälle 1800-luvun puoliväliin saakka.[3] Perinteiset viholliset burmalaiset tuhosivat Ayutthayan 1767, jonka jälkeen vallan keskus siirtyi lyhyen Thonburin välikauden jälkeen Chao Phraya -joen suulle 1782 perustettuun uuteen pääkaupunkiin Bangkokiin.

Ayutthayan kuninkaat[4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Syntymäaika Hallituskauden alku Hallituskauden loppu Kuolinaika Sukulaisuussuhde edeltäjiin
Somdet Phra Chao U Thong
(Kuninkaalliselta nimeltään Ramathibodi I)
1314 1350 1369 (20 vuotta) Ayutthayan ensimmäinen kuningas
Ramesuan (Ensimmäinen hallituskausi) 1339 1369 1370 (alle vuoden)
Luopui vallasta
1395 Uthongin poika
Boromrajadhiraj I
(Khun Luang Pha Ngua)
? 1370 1388 (18 vuotta) Kaappasi vallan
Suphanburin valtias, Uthongin veli
Thong lan
(Chao Thong Chan)
? 1388 (7 päivää)
Serkku Ramesuan surmasi hänet ja kaappasi vallan
Boromrajadhiraj I:n poika
Ramesuan (Toinen hallitaskausi) 1339 1388 1395 (7 vuotta) Oli ollut jo aiemmin vallassa
Uthongin poika
Rama Rajadhiraj 1356 1395 1409 (14 vuotta)
Syöstiin vallasta
? Ramesuanin poika
Indradhiraj
(Phra Chao Nakhon Int)
1359 1409 1424 (15 vuotta) Boromrajadhiraj I:n veljenpoika
Suphanburin valtias, kuningas Uthongin veljenpoika
Boromrajadhiraj II
(Chao Sam Phraya)
? 1424 1448 (24 vuotta) Indradhirajin poika
Boromtrailokanat 1431 1448 1488 (40 vuotta) Boromrajadhiraj II:n poika
Boromrajadhiraj III ? 1488 1491 (3 vuotta) Boromtrailokanatin poika
Rama Thibodi II
(Phra Chettathiraj)
1473 1491 1529 (38 vuotta) Boromrajadhiraj III:n nuorempi veli
Boromtrailokanatin poika
Boromrajadhiraj IV
(Somdet Phra Borommaracha Nor Buddhankoon)
(Phra Athitawongse)
? 1529 1533 (4 vuotta) Rama Thibodi II:n poika
Rasadadhiraj 1529 1533 (4 kuukautta)
Syösty vallasta
Boromrajadhiraj IV:n poika
Hallitsi holhouksen alaisena lapsikuninkaana
Chairajadhiraj
(Somdet Phra Chairacha Thirat)
? 1533 1546 (13 vuotta) Ratsadathiratin setä
Rama Thibodi II:n poika
Kaappasi vallan
Yodfa
(Phra Keowfa)
1535 1546 1548 (2 vuotta) Chairajadhirajin poika
Khun Vorawongsa
(Khun Chinnarat)
(Bun Si)
? 1548 (42 päivää)
Chairajadhirajin poika
Maha Chakrapat
(Phra Chao Chang Pueak)
1509 1548 1564 (16 vuotta) Rama Thibodi II:n poika
kaappasi vallan veljenpojaltaan
Meni munkiksi Peguiin 1564–1568
Mahintradhiraj 1569 1569 (kuoli burmalaisten hyökkäyksessä alle vuoden hallittuaan) Maha Chakrapatin poika
Häneltä valta siirtyi burmalaismiehityksen jälkeen hänen sisarensa Visutthi Kasatin miehelle Mahathammarajalle
Burman vasallivaltiona 1569–1584
Mahathammaraja
(Khun Pirenthep)
1517 1569 29 heinäkuuta 1590 (21 vuotta) Aiemmin Sukhotain valtias
ja Burman vasalli, julistautui itsenäiseksi 1584.
Vaimo Visutthi Kasat oli kuningas Maha Chakrapatin ja kuningatar Suriyothain tytär
Naresuan Suuri
( Khun Pirenthep II)
25 huhtikuuta 1555 29 heinäkuuta 1590 7 huhtikuuta 1605 (15 vuotta) Mahathammarajan poika
vapautti maan burmalaisten vallasta
Ekathotsarot
1557 25. huhtikuuta 1605 1620 (15 vuotta) Mahathammarajan poika
Naresuanin veli
Sri Saowaphak ? 1620 (hallitsi alle vuoden) Ekathotsarotin poika
Songtham
( Borommaracha I)
? 1620 12. joulukuuta 1628 (8 vuotta) Ekathotsarotin avioton poika
Chetthadhiraj
( Borommaracha II)
circa 1613 1628 1629 (1 vuosi)
(salamurhattu)
Songthamin poika
Phra Athitayawongse 1618 1629 (36 päivää)
(syrjäytettiin vallasta)
Chetthadhirajin nuorempi veli
Songthamin poika
Prasat Thong
(Somdet Phra Sanphet V)
1599 1629 1656 (27 vuotta) Kaappasi vallan ja perusti Prasat Thong -dynastian
Ekathosarotin poika
Chai
(Somdet Phra Sanphet VI)
? 1656
(syöstiin vallasta)
Prasat Thongin poika
Sri Suthamaraja
(Somdet Phra Sanphet VII)
? 1656 (2 kuukautta 17 päivää)
(otti vallan veljenpojaltaan)
26. elokuuta 1656
(teloitettu)
Kaappasi vallan Chailta
Prasat Thongin nuorempi veli
Narai
Suuri
(Somdet Phra Ramathibodi III)
1629 26. elokuuta 1656 11. heinäkuuta 1688 (32 vuotta) Kaappasi vallan sedältään, Prasat Thongin poika
Chain velipuoli

Ban Pluluang -dynastia (1688-1767)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Syntymäaika Hallituskauden alku Hallituskauden loppu Kuolinaika Sukulaisuussuhde edeltäjiin
Petraja 1632 1688 1703 (15 vuotta) Narain serkku, kaappasi vallan
pakotti Narain sisaren ja tyttären vaimoikseen
Aiempi kuninkaallisten elefanttijoukkojen komentaja
Sua
Tiikerikuningas
(Somdet Phra Sanphet VIII)
(Phra Chao Suea)
? 1703 1708 (5 vuotta) Petrajan poika aikaisemmasta avioliitosta
Taisa
(Somdet Phra Sanphet IX)
? 1708 1733 (24 vuotta) Suan poika
Boromkot ? 1733 1758 (26 vuotta) Taisan veli
Suan poika
Uthumporn
(Somdet Phra Ramathibodi IV)
(Khun Luang Hawat)
? 1758 (4 kuukautta)
ryhtyi munkiksi)
1796
vankina Burmassa
Boromkotin poika
Suriyat Amarin
(Somdet Phra Chao Yu Hua Phra Thinang Suriyat Amarin)
? 1758 7 Huhtikuuta 1767 (9 vuotta)
Pakeni burmalaisia ja kuoli nälkään Uthumpornin veli
Kaappasi vallan,
Boromkotin poika
Ayutthayan valtakunnan loppu

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Garnier, D: Ayutthaya. Venice of the East. Thailand: River Books Co, Ltd, 2004. ISBN 974 8225 60 7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]