Australidinen rotu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Australian alkuperäisasukkaiden tieteellinen luokittelu alempiarvoiseksi puuttuvaksi linkiksi ns. kivikauden ihmisen ja nykyihmisen välillä sopi rotusorron ja kansanmurhan agendaan. Sanomalehtiartikkeli vuodelta 1924.[1]

Australidit on luokitusmääre ihmisten jaottelussa rotuihin ulkoisten fyysisten ominaisuuksien perusteella.[2] Australideihin luokiteltiin Australaasian alkuperäisväestö, pääasiassa siis Australian alkuperäisasukkaat ja melanesialaiset.[3] Nykyisin käsitettä pidetään yleisesti vanhentuneisiin rotuteorioihin perustuvana ja mahdollisesti ainakin englannissa halventavana.[4]

Käsitteen kehittivät eurooppalaiset antropologit 1700- ja 1800-luvuilla osana rotujaottelujärjestelmää.[5] Unesco on jo vuonna 1950 suositellut termistä "rotu" luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.[6] Myöhemmin muun muassa American Anthropological Associationin ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the Institute of Medicinen mukaan australidin tai negridin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.[7][8]

Australian aboriginaalien tapauksessa australideilla kuvailtiin olevan tumma iho ja aaltoilevat hiukset, kun taas melanesialaisilla ja negritoilla hiusten kuvailtiin vaihtelevan suorista kihariin. Tämän rotuluokituksen mukaan australidisen rodun esiintymisalue ulottuu Etelä-Aasian alueille (etenkin Filippiinit, Malesian, Intian ja sen niemimaan, Uuden-Guinean ja Melanesian. Myös andamaanien alkuperäisasukkailla on samankaltainen fenotyyppi.

Jotkut Pohjois-Amerikkalaisen tiedeyhteisön jäsenet katsovat rotujaottelun edelleen hyödylliseksi. Esimerkiksi filosofi Michael Levin on esittänyt, että rotu on yhä edelleen hyödyllinen filosofinen ja sosiaalinen käsite ja että rotukäsitteen kritiikkiä motivoivat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt.[9]

Teorian historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1795 lähtien tällaiset ryhmät tyypillisesti määriteltiin "malaijeiksi", joihin siis sisällytettiin monia muitakin kansoja kuin varsinaiset malaijit. Heitä sanottiin myös "ruskeaksi roduksi" Blumenbachin värikoodatun viiden rodun mallin mukaan ja sitten verrattiin valkoiseen, mustaan, punaiseen ja keltaiseen rotuun. Yrityksessä yksinkertaistaa mallia ihmisten moninaisuudesta tämä malli pelkistettiin käsittämään vain kolmea päärotua: punainen ja keltainen rotu yhdistettiin yhdeksi roduksi, mongolideiksi, valkoista rotua kutsuttiin kaukasoideiksi ja mustaa rotua negrideiksi. Ruskean rodun täsmällinen paikka tässä uudessa rotuluokituksessa oli epäselvä. Jotkut laskivat heidät negrideiksi tumman ihonvärin ja leuan muodon perusteella, toiset taas pitivät heitä kaukasoideina aaltoilevien, moniväristen hiustensa takia. 1800-luvun loppupuolella antropometriset tutkimukset antoivat ymmärtää, että he muodostaisivat erillisen ihmisrodun.

Brittiläinen biologi Thomas Huxley nimesi tämän rodun australidiksi ja teki termiä tunnetuksi teoksessaan On the Geographical Distribution of the Chief Modifications of Mankind (1870), jossa hän jakaa ihmiskunnan neljään ensisijaiseen ryhmään (Xanthochroicit, Mongolidit, Negridit ja Australidit).[10] Xanthochtoici termi vaihtui myöhemmin kaukasoidiksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Australia and the Holocaust: A Koori Perspective, Gary Foley, 1997 http://www.kooriweb.org/foley/essays/essay_8.html (englanniksi)
  2. On the Geographical Distribution of the Chief Modifications of Mankind, Thomas Henry Huxley, Journal of the Ethnological Society of London (1870), Scientific Memoirs III, http://aleph0.clarku.edu/huxley/SM3/GeoDis.html
  3. Richard McCulloch: The Races of Humanity Huhtikuu 2007. The Racial Compact. Viitattu 5. kesäkuuta 2007.
  4. "race." The American Heritage® Dictionary of the English Language, Fourth Edition. Houghton Mifflin Company, 2004. Answers.com 03 May. 2010. http://www.answers.com/topic/race-1
  5. 6. Names and Labels: Social, Racial, and Ethnic Terms § 10. Australoid The American Heritage® Book of English Usage.. Viitattu 9.5. 2007. (englanniksi)
  6. The Race Question 1950. UNESCO. Viitattu 16.4. 2008. (englanniksi)
  7. esimerkiksi: American Anthropological Association Statement on "Race" May 17, 1998. American Anthropological Association. Viitattu 9.4. 2007. (englanniksi) "Physical variations in any given trait tend to occur gradually rather than abruptly over geographic areas. And because physical traits are inherited independently of one another, knowing the range of one trait does not predict the presence of others. For example, skin color varies largely from light in the temperate areas in the north to dark in the tropical areas in the south; its intensity is not related to nose shape or hair texture. Dark skin may be associated with frizzy or kinky hair or curly or wavy or straight hair, all of which are found among different indigenous peoples in tropical regions. These facts render any attempt to establish lines of division among biological populations both arbitrary and subjective."
  8. G M Oppenheimer: Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy.. Am J Public Health, 2001, nro 91(7), s. 1049–1055. "The Institute of Medicine (IOM) recently recommended that the National Institutes of Health (NIH) reevaluate its employment of “race,” a concept lacking scientific or anthropological justification, in cancer surveillance and other population research."
  9. Michael Levin: The Race Concept: A Defense. Behavior and Philosophy, 2002, nro 30, s. 21-46.
  10. Thomas Huxley: On the Geographical Distribution of the Chief Modifications of Mankind 1870. Royal Anthropological Institute of Great Britain and Ireland. Viitattu 22. kesäkuuta 2007.