Aulis Hauhia
Aulis Uolevi Hauhia (10. helmikuuta 1921 Lappee – 4. kesäkuuta 1997 Espoo) oli suomalainen upseeri ja ekonomi, joka teki 27 vuotta kestäneen uran Instrumentariumin palveluksessa, viimeiseksi sen pääjohtajana 1972–1982. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1975.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aulis Hauhian isän työ vankilavirkailijana vei perhettä eri puolille Suomea. Hauhia kävi Riihimäen yhteislyseota ja kuului ikäluokkaan, joka pääsi talvisodan takia ylioppilaaksi 1940 ilman kirjoituksia. Asepalvelustaan hän lähti suorittamaan kenttätykistöön vapaaehtoisena ja eteni Reserviupseerikouluun, joka tuolloin toimi Kankaanpään Niinisalossa. Jatkosodassa Hauhia toimi tulenjohtajana Uhtualla ja Kiestingin suunnalla. Lakimieshaaveet vaihtuivat kadettikouluun, josta valmistuttuaan 1943 Hauhia toimi patteriupseerina Poventsassa ja patteripäällikkönä Aunuksessa. Kannaksen suurhyökkäyksen alettua Hauhia toimi 20. prikaatin tykistökomentajan Pentti Arran tiedustelu-upseerina.[1]
Rauhan tultua Hauhia lähti Helsingin kauppakorkeakouluun ja valmistui ekonomiksi 1949. Hän sai farmaseuttivaimonsa kanssa työpaikat Göteborgista, jossa Hauhia toimi Svenska Handelsbankenissa. Seuraava siirto oli lähtö Englannin Manchesteriin sikäläisen tukkuosuuskunnan palvelukseen. Lasten tulo sai pariskunnan palaamaan Suomeen 1951, jossa Aulis Hauhia työskenteli SOK:n eri tehtävissä vuoteen 1955, kunnes sai konttoripäällikön paikan Instrumentariumista.[1]
Hauhia eteni Instrumentariumin apulaisjohtajaksi 1958, johtajaksi 1960, toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi 1968 ja pääjohtajaksi 1972. Hauhian liki kolmen vuosikymmenen uran kuluessa Instrumentarium kasvoi yli 2 000 työntekijän kannattavaksi pörssiyhtiöksi.[1]
Hauhia jäi eläkkeelle 1982, viisi vuotta suunniteltua aiemmin tehdäkseen tilaa uuden sukupolven toimitusjohtajalle. Kuusikymppinen Hauhia sai vielä tehtävikseen Tamron hallinnon ammattimaistamisen ja Aaltosen tehtaiden saneeraamisen voitolliseksi.[1]
Monien yritysten hallitustehtävien (Rukatunturi Oy, Datex, Wesley & Jessen Oy ym.)[2] lisäksi Hauhia oli mukana muun muassa Rotary-järjestön, Ekonomiliiton ja Suomi–Portugali-seuran hallinnossa.[1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Auvinen, Sakari: Kauppaneuvos Aulis Hauhia (1921–1997). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.12.2015.
- ↑ Kuka kukin on 1978, Runeberg-projekti.
- ↑ Historiaa: Yhdistyksen perustaminen (Arkistoitu – Internet Archive), Suomi-Portugali -yhdistys r.y. Viitattu 17.12.2015.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Instrumentarium 1900–1990. Helsinki 1991. 167 s.
- Jalas, A. & Laakso, M.: Instrumentarium. Ensimmäinen vuosisatamme 1900–2000. Jyväskylä 2000. ISBN 9529125658.
- Similä, Markus & Hauhia, Aulis: Linssin lävitse: Aulis Hauhian Instrun vuosista ja vähän muustakin. Porvoo 1994.