August Kubizek
Sivulta puuttuu 
August Friedrich Kubizek (”Gustl”, 3. elokuuta 1888 Linz, Itävalta – 23. lokakuuta 1956, Eferding, Itävalta) oli nuoren Adolf Hitlerin läheisin ystävä vuosina 1904–1908. Sodan jälkeen hän kirjoitti heidän ystävyydestään muistelmateoksen, joka on yksi keskeisimmistä nuoren Hitlerin elämän kuvauksista.
August Kubizek tapasi Hitlerin Linzin oopperassa 1904. Nuoret miehet ystävystyivät nopeasti huolimatta siitä, että he olivat tavoiltaan ja taustoiltaan toistensa täydelliset vastakohdat. Kubizek, joka kasvoi onnellisessa kodissa kävi koulunsa ahkerasti ja oppi isältään verhoilijan ammatin kun Hitlerin lapsuus puolestaan oli onneton ja hänen isänsä väkivaltainen. Hitler menestyi koulussa keskitasoa heikommin ja kieltäytyi tulemasta isänsä kaltaiseksi valtion virkamieheksi. Kun nuorukaiset muuttivat Wieniin Kubizek pääsi opiskelemaan musiikkikonservatorioon Hitlerin reputtaessa kuvataiteen akatemian pääsykokeissa. Kubizek teki opiskelunsa ohella töitä kun Hitler kulutti vapaat päivänsä haaveiluun ja lukemiseen maalaten vain ajoittain.
Kaikesta huolimatta vastakohtaisuus toimi ystävyssuhteen tukipilarina. Kubizek oli hiljainen, passiivinen, mutta hyvä kuuntelija mikä oli sopivaa, sillä Hitler puolestaan esitelmöi, luennoi, kiihkoili ja kommentoi lähes tauotta. Yhteisiä piirteitä edusti lähellä toisiaan oleva maku musiikin, arkkitehtuurin ja taiteen suhteen. Kubizekin mukaan heillä oli tapana tehdä tunteja kestäviä kävelyretkiä, joiden aikana he arvostelivat ensin Linzin ja myöhemmin Wienin arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua. Hitler ideoi ääneen myös runoja, tauluja, oopperoita, rakennuksia ja kaupunginosia. Kubizekin tuli tehdä myös musiikki Hitlerin kirjoittamaan oopperaan, mutta hanke jäi Hitleriltä nopeasti kesken. Kun toverukset olivat erossa toisistaan, he harrastivat keskenään tiheää kirjeenvaihtoa.
Kubizekin mukaan Hitler oli rakastunut nuoreen linziläiskaunottareen Stephanieen, jolle ei kuitenkaan uskaltanut tuoda tunteitaan julki tai edes puhua. Hitler oli lähettänyt hänelle nimettömän kirjeen, jossa oli kertonut saapuvansa kihlaamaan tämän saatuaan ensin menestystä opinnoissaan. Stephanie meni kuitenkin naimisiin nuoren ratsuväenupseerin kanssa, mikä sai Hitlerin murtumaan kyyneliin. Vuosia myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen Stephanielta kysyttiin tiesikö tämä kuuluisasta ihailijastaan. Hän oli järkyttynyt, sillä hän muisti vain saaneensa kummallisen nimettömän rakkauskirjeen, jonka lähettäjästä hänellä ei ollut aavistusta.
Kesäkuussa 1908 Kubizek lähti kesälomalle Wienistä Linzissä asuvien sukulaistensa luo ja odotti palatessaan tapaavansa jälleen Hitlerin. Tämä oli kuitenkin häipynyt heidän yhteisestä asunnostaan, viestiä tai uutta osoitetta jättämättä. Kubizek arveli Hitlerin hävenneen sekä huonoa rahatilannettaan että heikkoa etenemistä omalla urallaan, joka teki hänelle vaikeaksi toimia suhteen johtohahmona.
Vanhat ystävykset tapasivat toisensa uudestaan yli 30 vuoden kuluttua Bayreuthissa Richard Wagnerin kotitalossa. Tällöin Hitler oli jo toisen, poliittisen uransa huipulla ajaen natsi-Saksaa kohti sotaa. Toisen maailmansodan jälkeen Kubizek pidätettiin, koska häntä epäiltiin sekaantumisesta kansallissosialistien rikoksiin. Hän vietti 16 kuukautta vankileirillä, ennen kuin hänet vapautettiin syyttömänä. Pidätysaikana yhdysvaltalaiset sotilasviranomaiset kuulustelivat häntä useasti hänen suhteestaan Hitleriin.
Kubizek kirjoitti suhteestaan Hitleriin vuonna 1953 muistelmansa Adolf Hitler – Mein Jugendfreund (Adolf Hitler – Nuoruudenystäväni). Hitler puolestaan ei maininnut August Kubizekia Taisteluni-kirjassaan. Kubizek kuoli 11 vuotta ystävänsä jälkeen.
Kubizekin muistelmakirjan merkityksestä ja paikkansapitävyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Erityisesti keskustelua on herättänyt Kubizekin väite, jonka mukaan Hitler olisi jo nuoruusvuosinaan ollut vakaumuksellinen antisemiitti. Kukaan muu ei ole tukenut tätä väitettä, ja se vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska Hitlerin tiedetään nuoruusvuosinaan olleen ystävystyneen useankin juutalaisen kanssa. Todistettavasti väärä on Kubizekin mukaan väite, jonka mukaan Hitler olisi vuonnan 1908 liittynyt Itävallan antisemiittiliittoon ja samalla ilmoittanut jäseneksi Kubizekinkin. Kubizek itse on todistettavasti ollut kyseisen järjestön jäsen, kun taas Hitlerin jäsenyydestä ei ole mitään mainintaa. Usein arvellaankin Kubizekin halunneen maininnallaan kääntää pois huomion hänen omasta antisemitismistään. Aina Walter C. Langerin sodanaikaisesta psykologisesta tutkimuksesta lähtien on esitetty väitteitä ja teorioita, että Kubizekin ja Hitlerin välinen suhde olisi ollut homoseksuaalinen. Vaikkakin teoria tuodaan yleensä ilmi, tavallisesti historioitsijat ovat tämän joko tyrmänneet tai ohittaneet epätodennäköisenä.
[muokkaa] Lähteet
- Adolf Hitler: Taisteluni. WSOY, Porvoo, 1941.
- Walter C. Langer: Adolf Hitler – Mies ja myytti. Yhteiskirjapaino Oy, Helsinki, 1973. ISBN 951-26-0790-5.
- Werner Maser: Adolf Hitler. K.J. Gummeruksen kirjapaino Oy , Jyväskylä, 1973. ISBN 951-26-0950-9.
- William L. Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho. Gummerus Kustannus Oy, 3. painos 2001. ISBN 951-20-4601-6.
- Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.
