Aragoniitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aragoniitti.

Aragoniitti on rombista kalsiumkarbonaattia (CaCO3), jota esiintyy luonnossa mineraalina kuumien lähteiden läheisyydessä sekä kalkkikiviluolissa. Se on pysymätöntä ja muuttuu hitaasti kalsiitiksi eli kalkkisälväksi. Helmet sekä kalkkikuoristen vesieläinten kuoret ovat aragoniittia. Aragoniitti on nimetty löytöpaikkansa, Espanjan Molina de Aragónin (25 km Aragonian ulkopuolella) mukaan.

Aragoniitilla ja kalsiitilla on samanlainen kemiallinen koostumus, mutta niiden rakenne ja kidemuoto poikkeavat toisistaan. Aragoniitti on fluoresoiva, ja sen etsinnässä käytetään ultraviolettivaloa. Aragoniitin kiilto erottaa sen kalkista.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aragoniittia käytetään öljyvärimaalauksessa vaalentamassa muita väriaineita ja antamassa niille kiiltoa. Valkoisena väriaineena aragoniittia ei voi käyttää. Roomalaisessa maalaustaiteessa kalkkia (sekä aragoniittia että dolomiittikalkkia) käytettiin yleisesti muun muassa taustamaalauksessa sekä muihin väriaineisiin sekoitettuna. Jan van Eyck käytti aragoniittia voimistamaan matarapunaisen värin hehkua.

Merkittävimmät esiintymisalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.