Andrei Voronihin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andrei Voronihinin muotokuva. V. A. Bobrovin kaiverrus 1800-luvun alusta.

Andrei Nikiforovitš Voronihin (ven. Андрей Никифорович Воронихин; 28. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1759 Novoje Usolje - 5. maaliskuuta (J: 21. helmikuuta) 1814 Pietari)[1][2] oli venäläinen uusklassismin ajan arkkitehti ja taidemaalari. Voronihin syntyi Novoje Usoljen kylässä perheeseen, jonka jäsenet olivat kreivi Stroganovin orjia. Voronihin opiskeli Stoganovien taidekoulussa, josta parhaat oppilaat lähetettiin jatko-opintoihin suurempiin kaupunkeihin. Voronihin lähetettiin Moskovaan, jossa häntä opetti muun muassa Vasili Baženov. Kuultuaan Voronihinin menestyksestä kreivi Stroganov lähetti hänet Pietariin. Vuonna 1786 Stroganov vapautti Voronihinin orjuudestaan. Hän matkusti kreivin pojan, Paul Stroganovin kanssa Saksaan, Ranskaan ja Sveitsiin. Vuonna 1789 he matkustivat Pariisiin, jossa Vorohinin teki lopullisen päätöksen tulla arkkitehdiksi. Maaliskuusta 1800 lähtien Voronihin työskenteli Pietarin taideakatemian arkkitehtuurin professorina. Vuonna 1801 hän alkoi työskennellä kuuluisimman projektinsa, Kazanin katedraalin, parissa. Katedraali valmistui 1811. Vuosina 1806–1811 Voronihin rakensi kaivosinstituutin rakennuksen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Воронихин Андрей Никифорович walkspb.ru. Viitattu 16.12.2009. (venäjäksi)
  2. Birth of Andrey N. Voronikhin, eminent Russian architect Boris Yeltsin Presidential Library. Viitattu 12.3.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.