Anatoli Marienhof
Sivulta puuttuu 
Anatoli Borisovitš Mariengof (Анатолий Борисович Мариенгоф; 6. heinäkuuta (J: 24. kesäkuuta) 1897 Nižni Novgorod – 24. kesäkuuta 1962 Leningrad) oli venäläinen avantgardistikirjailija. Hän kuului vallankumouksen jälkeiseen imaginistien koulukuntaan.[1]
Vsevolod Meyerholdin mukaan hän oli "tasavallan viimeinen dandy". Kuuluisaksi hän kuitenkin tuli muistelmillaan, sillä hänen kirjallinen uransa ei juuri edennyt 1920-luvulta. Ilmestyessään kohua herättänyt teos Romaani vailla valhetta kertoo Venäjällä suositusta ja pidetystä runoilijasta Sergei Jeseninistä, joka oli tehnyt edellisenä vuonna itsemurhan. Mariengofin syvä ja homosävytteinen ystävyys päättyi välirikkoon, kun kumpikin löysi naisystävän, Mariengof Anna Nikritinan, Jesenin Isadora Duncanin.[1]
Vaikka imaginistit olivat suosittuja ja suosiossa, Mariengofin teos Kyynikot (1928) kiellettiin, koska sen katsottiin antavan väärän kuvan neuvostotodellisuudesta.[1]
Suomennetut teokset [muokkaa]
- Romaani vailla valhetta (Roman bez vranja). Suom. Olli Kuukasjärvi. Tamara Press. 160 s. ISBN 951-8994-06-4
- Kyynikot, (Ciniki), 1928, suom. ja jälkisanat Tomi Huttunen, Tamara Press, 1998, 142 s. ISBN 951-8994-05-6
- Aurinkojen konditoria (Konditerskaja solnts). Suom. Tomi Huttunen. Idäntutkimus 1 (2004).
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Tomi Huttunen: Runoilijaelämää vallankumouksen jälkeen Anatoli Mariengof kuvaa moskovalaista boheemimaailmaa... 28.12.2002. Viitattu 20.9.2009.
