Amfiaraos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amfiaraos lähtee sotaan Thebaa vastaan.

Amfiaraos (muinaiskreikaksi Αμφιάραος) oli kreikkalaisessa mytologiassa Argoksen kuningas ja Zeuksen tietäjä. Hän oli Oikleen ja Hypermnestran poika, melampodidien sukujuuresta. Amfiaraos esitetään ajoittain myös Apollonin poikana, mikä juontaa juurensa hänen oraakkelimaisista kyvyistään. Puolisonsa Erifylen kanssa hän sai lapset Amfilokhos, Alkmaion, Eurydike, Demonassa ja Alkmene[1].

Kalydonin metsäkarjun metsästys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalydonissa, kuningas Oineuksen valtakunnassa, riehui metsäkarju. Tämän vuoksi hän kutsui sankarit kasaan ympäri koko Kreikan osallistumaan villipedon jahtiin. Myös Amfiaraos osallistui Kalydonin metsästykseen ja osui karjua nuolellaan silmään sen jälkeen kun Atalante oli sitä ensin haavoittanut. Meleagros, Oineuksen poika, lopulta kukisti pedon[2].

Argonauttien seikkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amfiaraos osallistui Apollodoroksen mukaan argonauttien retkeen, joka nosti hänet Kreikan sankareiden joukkoon[3]. Apollonios Rhodioksen teoksessa Argonautika hän ei kuitenkaan jostain syystä esiinny.

Seitsemän Thebaa vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amfiaraos oli Adrastoksen lanko, joka oli myös Argoksen kuningas biantidien sukukunnasta. Yhdessä kuningas Ifiksen kanssa nämä kolme kuningasta hallitsivat Argoksen maita.

Polyneikes, jonka veli Eteokles oli rikkonut sopimuksensa hallita tämän kanssa vuorovuosin Thebaa, pakeni Argokseen Adrastoksen luokse, joka lupasikin auttaa tätä saamaan Theban valtaistuimen itselleen. Amfiaros ei ollut halukas osallistumaan sotaretkeen, koska hän tiesi ennalta saavansa surmansa sen aikana. Polyneikes kuitenkin lahjoi Erifylen Harmonian kultaisella kaulaketjulla taivuttelemaan miehensä osallistumaan taisteluun

Amfiaraos ja Adrastos olivat ajautuneet aiemmin ajautuneet keskinäiseen kiistelyyn kuninkuudesta, ja olivat lopulta sopineet, että Erifyle, Adrastoksen siskon ja Amfiaraoksen puolison, saisi ratkaista heidän keskinäiset kiistansa. Tämän sopimuksen velvoittamana Amfiaros kuitenkin joutui osallistumaan sotaretkeen, mutta kun hänen vaimonsa oli ratkaissut edellisenkin kiistan veljensä hyväksi, hän uskoi tämän pettäneen hänet, ja pyysi poikiaan tappamaan äitinsä sen jälkeen kun hän itse olisi kuollut[4].

Hyökkäyksen aikana Amfiaraos johti joukkoa, joka taisteli Proitidian portilla. Kun Melanippos oli haavoittanut Tydeusta kuolettavasti, Pallas Athene halusi kiirehtiä auttamaan häntä ja tekemään hänet kuolemattomaksi. Amfiaraos kuitenkin vihasi Tydeusta, koska piti tätä koko sodan aloittajana, ja huomatessaan jumalattaren aikeet katkaisi Melanippoksen pään ja antoi sen Tydeukselle. Tämä halkaisi saamansa kallon ja söi aivot sen sisältä. Tämä puolestaan kammoksutti Pallas Athenea niin, että hän muutti mielensä ja Tydeus kuoli haavoihinsa.

Toinen sotapäällikkö, Kapaneus, julisti rynnistäessään muurille, ettei edes Zeus pystyisi häntä estämään siten saaden Zeuksen kääntämään selkänsä hyökkääjille. Amfiaraos Zeuksen tietäjänä tunnisti tämän ja käänsi valjakkonsa paetakseen. Myös Adrastos pakeni sotajoukkoineen. Amfiaraosta seurasi kuitenkin theebalainen urho Periklymenos, joka saavutti hänet Ismenoksen matalikolla. Säästääkseen tietäjänsä kunniattomalta lopulta Zeus halkaisi maan salamallaan, jolloin maa nielaisi Amfiaraoksen vaunuineen, hevosineen ja vaununajajineen päivineen tullakseen nostetuksi jumalien joukkoon[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 5.17.7–8 (engl. käännös)
  2. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.8.2 (engl. käännös)
  3. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.9.16 (engl. käännös)
  4. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.6.1–2 (engl. käännös)
  5. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.6.8 (engl. käännös)