Melampus
Melampus (m.kreik. Μέλαμπους ’mustajalka’) oli kreikkalaisessa mytologiassa Amythaonin ja Eidomenen poika, ja Biaksen ja Aiolian veli. Häntä pidettiin antiikin Kreikan ensimmäisenä kuolevaisena profeettana ja lääkärinä. Hänen uskotaan myös olleen ensimmäinen kreikkalainen, joka uhrasi Dionysokselle[1].
Dionysos-kultti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herodotos kertoo, että Melampus sai ensi kosketuksensa Dionysos-kulttiin joko Kadmoksella ja Foinikiassa, tai vaihtoehtoisesti Egyptissä. Dionysos rinnastettiin samanlaisten kulttimenojen vuoksi egyptiläiseen Osiris-jumalaan. Hän toi myös myytit Kronoksesta ja titaanien kamppailusta ensimmäisenä Egyptistä. Lisäksi hänen nimiinsä on laitettu tapa sekoittaa vettä ja viiniä.
Ennustamisen lahja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Melampus eli Neleuksen valtakunnassa lähellä Pyloksen kaupunkia. Hänen talonsa edessä kasvoi tammi, jonka suojissa oli käärmeenpesä. Hänen palvelijansa tappoivat aikuiset käärmeet, ja Melampus poltti ne, mutta nuoret hän ajoi vain pois. Kun käärmeet olivat kasvaneet, ne nousivat hänen vierelleen hänen nukkuessaan ja lipoivat hänen korviaan kielillään. Ymmärtäessään tämän jälkeen, mitä ohilentävät linnut puhuivat, hän pystyi ennustamaan tulevaisuutta näiden avulla[2]. Lisäksi hän oppi ennustamaan eläinuhreista ja tapasi Apollonin Alfeios-joen äärellä.
Fylakoksen karja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hänen veljensä Bias halusi palavasti mennä naimisiin Neleuksen tyttären, Peron kanssa, mutta tämän isä halusi tästä myötäjäisin Fylakoksen karjan Fylakesta. Biaksen ei kuitenkaan onnistunut varastaa koiran vartioimaa karjaa. Melampus yritti puolestaan varastaa karjan veljelleen, joskin hän aavisti, että hän tulisi jäämään kiinni. Hän tulikin vangituksi ja heitetyksi tyrmään vuodeksi. Kun vuosi oli lähes kulunut, kuuli hän termiittien juttelevan, että ne vihdoin saisivat syötyä tiensä katon lävitse huomisaamuun mennessä. Melampus vaati välitöntä huoneen vaihtoa, ja lähes heti tämän jälkeen kattohirsi murtuikin sorruttaen koko hänen vanhan huoneensa kasaan.
Vakuuttuneena hänen kyvyistään Fylakos lupasi karjansa Melampukselle, jos hän parantaisi tämän pojan Ifikloksen sairaudestaan. Melampus uhrasi kaksi sonnia, ja paikalle tuli korppikotka ahmimaan raatoa. Se kertoi hänelle, että viimeksi samanlaisen juhla-aterian se olikin saanut kuningas Fylakoksen uhratessa, jonka aikana myös nuori prinssi Ifiklos oli ollut paikalla. Nähtyään suuren verisen veitsen isänsä kädessä prinssi oli pelästynyt niin, että Fylakos oli nakannut veitsen menemään. Se oli kuitenkin osunut pyhään tammeen ja haavoittanut siellä hamadryadia. Tämä oli kironnut prinssin ja langettanut sairauden hänen ylleen. Dryadi kertoi Melampukselle, että prinssi parantuisi, jos veitsi vedettäisiin irti puusta, keitettäisiin vedessä, ja prinssille annettaisiin keitinvettä juotavaksi kymmenen päivän ajan. Näin tehtiin, ja kun prinssi oli parantunut, Melampus palasi Pylokseen karja mukanaan, sai Peron ja antoi tämän Biakselle puolisoksi.[3]
Argoksen naisten parantaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Proitoksen, Tirynsin kuninkaan, tyttäriin iski mielenvikaisuus, koska he olivat käyttäytyneet epäkunnioittavasti joko Dionysos-kulttia tai toisen version mukaan Heran kuvaa kohtaan. Toisten lähteiden mukaan tämä tapahtui Anaksagoraan hallituskauden aikana[4]. Siten nämä kolme tytärtä Ifinoe, Ifianassa ja Lysippe riehuivat pitkin Argolista ja koko Peloponnesosta. Melampus tarjoutui parantamaan heidät, mutta vaati palkkiokseen kolmasosaa valtakunnasta. Proitos kieltäytyi, mutta kun tauti paheni ja levisi muihinkin Argoksen naisiin, kuningas suostui Melampuksen tarjoukseen, vaikka tämä nyt pyysi kolmannesta myös veljelleen Biakselle.
Niin Melampus seurasi naisia Sikyoniin. Ifinoe oli jo kuollut, mutta muut naiset hän pystyi parantamaan samalla kun Ifianassa ja Lysippe puhdistettiin Artemiin pyhäkössä Aroaniassa.[5] Kerrotaan, että Anigros-joen kalat tulivat syötäväksi kelpaamattomiksi, koska Melampus saastutti joen veden upottamalla sinne sovitusuhrit.
Argoksen kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Melampus ja Bias olivat molemmat saaneet kolmanneksen kuningaskunnasta, Melampus nai Ifianassan, Proitoksen tyttären. Diodoros Sisilialaisen mukaan hän meni naimisiin Ifianeiran, Megapentheksen tyttären, kanssa. He saivat lapset Antifates, Abas, Bias, Mantios, Manto ja Pronoe[6]. Melampuksesta tuli kokonaisen ennustajien sukukunnan, melampodidien, kantaisä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Herodotos: Historiai ('Herodotoksen historia') 49 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.9.11 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.9.12 (engl. käännös).
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 2.18.4–5 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.2.2 (engl. käännös).
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.68.5 (engl. käännös).
| Edeltäjä: Argeus |
Argoksen kuningas (yhdessä Anaksagoraan ja Biaksen kanssa) 1200-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Antifates (melampodidit) |