Alfeios

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alfeios yrittää siepata Arethusan, Bernard Picartin kaiverrus.

Alfeios (muinaiskreikaksi Αλφειός) oli kreikkalaisessa mytologiassa joen jumaluus ja samannimisen joen henkilöitymä. Hän oli Okeanoksen ja Tethyksen poika, jolla oli Telegonen kanssa poika Orsilokhos.

Alfeios oli intohimoinen metsästäjä, joka rakastui nymfi Arethusaan. Arethusa kuitenkin pakeni Alfeiosta Ortygian saarelle, jossa hän muuttui lähteeksi; Alfeioksesta puolestaan tuli joki, joka virtasi Peloponneksoksesta Ortygiaan, jossa sen vedet sekoittuivat lähteeseen.[1] Ovidius kertoo saman tarinan siten, että Arethusa kylpi Alfeios-joessa, jossa hän joutui joen jumalan yllättämäksi ja takaa-ajamaksi. Artemiin tuli sääli palvelijaansa, ja hän muutti nymfin lähteeksi ja rikkoi maan pinnan, jotta Arethusa pääsi virtaamaan maan alla Ortygiaan.[2]

Toisen perinteen mukaan Artemis itse oli Alfeioksen rakkauden kohde, ja hän pakeni tätä Eliiseen. Siellä hän naamioi omat ja seuralaisinaan olleiden nymfien kasvot mudalla, jolloin Alfeios ei enää tunnistanut rakastaan ja joutui palaamaan tyhjin käsin takaisin.[3]

Plutarkhos kertoo edellisistä liittymättömän version, jonka mukaan Alfeios oli Helioksen poika, joka surmasi veljensä Kerkafoksen kilpailussa. Epätoivon ja erinyiden vainoamana hän syöksyi Nyktimos-jokeen, joka sittemmin tunnettiin Alfeioksena.[4]

Alfeios esiintyy Herakleen kuudennessa urotyössä, jossa Herakles johti virran kulkemaan tallien läpi saadakseen ne puhdistetuiksi saastasta.[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 5.7.3 (engl. käännös).
  2. Ovidius: Muodonmuutoksia v.572–641 (engl.käännös).
  3. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 6.22.9 (engl. käännös).
  4. Plutarkhos: de Fluv. xix (engl. käännös).
  5. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.5 (engl. käännös).
  6. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto iv:13.3 (engl. käännös).