Alppinaakka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alppinaakka
Alpendohle am Warscheneck.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varikset Corvidae
Suku: Alppivarikset Pyrrhocorax
Laji: graculus
Kaksiosainen nimi
Pyrrhocorax graculus
(Linnaeus, 1766)
Levinneisyyskartta
Pyrrhocoraxgraculusmap.png
Alalajit
  • Pyrrhocorax graculus graculus
  • Pyrrhocorax graculus digitatus
  • Pyrrhocorax graculus forsythi
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Alppinaakka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Alppinaakka Commonsissa

Alppinaakka (Pyrrhocorax graculus) on musta Euraasian alueella pesivä varislintulaji. Laji muistuttaa suuresti alppivarista (Pyrrhocorax pyrrhocorax). Alppinaakat ovat taitavia lentäjiä. Ne osaavat käyttää hyväkseen elinympäristölleen tyypillisiä nousevia ilmavirtauksia.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppinaakka on väritykseltään musta. Sillä on punaiset jalat ja keltainen, lyhyehkö, suora nokka. Se on noin 36–39 cm:n mittainen ja sen siipien kärkiväli on noin 65–74 cm. Se painaa keskimäärin noin 210 g. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Aikuiset alppinaakat sulkivat täydellisesti pesinnän jälkeen loppukesällä.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppinaakat pesivät Euroopassa ja Aasiassa pääasiassa vuoristoseuduilla. Nimialalaji graculus pesii Etelä-Euroopassa ja mahdollisesti Marokossa, Kaukasuksella ja Pohjois-Iranissa. Alalaji digitatus (Hemprich & Ehrenberg, 1833) pesii Etelä-Turkissa ja Levantista Lounais-Iraniin. Alalaji forsythi (Stolickza, 1874) pesii Keski-Aasiassa Afganistanista Himalajalle ja Keski-Kiinaan.[2] Euroopassa elää 260 000–620 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppinaakkaa tavataan vuoristoseuduilta. Alppinaakka välttää rannikkoseutuja, joita läheinen laji alppivaris suosii. Alppinaakka suosii puolestaan korkeita vuoristoja, joihin alppivaris ei juurikaan nouse. Alppinaakkaa on tavattu jopa yli 8 000 metrin korkeudesta Himalajalta.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji tekee pesänsä tavallisesti kallionkielekkeelle tai -syvänteeseen, toisinaan rakennukseen. Pesä on löyhästi kasattu risuista, juurista, kuiduista ja sammalista, ja se on vuorattu karvoilla, juurilla, ruohoilla ja höyhenillä. Naaras munii 3-5, joskus 6 munaa. Muna painaa keskimäärin 14,1 g. Muninta 1-2 päivän välein. Haudonta-aika on 18-21 päivää, vain naaras hautoo. Naaras lämmittää poikasia 3 päivää. Molemmat emot ruokkivat poikasia oksentamalla ruokaa kurkkupussistaan. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kuukauden ikäisinä.[2]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppinaakan ravintoa ovat kesäaikaan erityisesti hyönteiset (heinäsirkat sekä perhosten ja kovakuoriaisten toukat) ja talviaikaan marjat ja ruoantähteet, joita löytyy hiihtokeskusten lähettyviltä. Monet yksilöt kesyyntyvät niin että syövät kädestä. Se syö myös linnunmunia ja -poikasia, liskoja, pikkujyrsijöitä, siemeniä, viljaa ja niin edelleen.[2]

Alppinaakkoja Druesbergissä, Sveitsissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Pyrrhocorax graculus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]