Ali ibn Abi Talib
Wikipedia
Ohjattu sivulta Ali ibn Abu Talib
Ali ibn Abi Talib (arab. علي بن أبي طالب, ‘Alī ibn Abī Ṭālib, noin 600 Mekka – 661) oli profeetta Muhammadin vävy ja hänen serkkunsa. Ali valittiin kalifiksi vuonna 656. Hänen valtakaudellaan käytiin sisällisotaa, joka päättyi Alin murhaan.[1]
Muslimien mukaan (Shiaat ja Sunnit) Ali on myös islamin hengellinen johtaja ja ensimmäinen imaami. Hänestä tuli Muhammadin vävy naituaan tämän tyttären Fatiman. Heille syntyivät pojat Hasan ibn Ali ja Husain ibn Ali, joista tuli myöhemmin toinen ja kolmas imaami.[1] Molemmat veljekset kuolivat murhattuina.
Lähteet [muokkaa]
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam taskukirja. Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
Viitteet [muokkaa]
