Akkon piiritys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Akkon piiritys
Osa kolmatta ristiretkeä
Päivämäärä:

Elokuu 1189 – heinäkuu 1191

Paikka:

Akko

Lopputulos:

Ristiretkeläisten voitto

Osapuolet

England COA.svg Englannin kuningaskunta
France Ancient.svg Ranskan kuningaskunta
Flag of Kingdom of Jerusalem.svg Jerusalemin kuningaskunta
Cross of the Knights Templar.svg Temppeliherrain ritarikunta

Flag of Ayyubid Dynasty.svg Aijubidit

Komentajat

Rikhard I Leijonamieli
Filip II
Guy de Lusignan
Robert de Sablé
Gerard de Ridefort

Saladin

Vahvuudet

~25 000 miestä

Muslimisotilaita

Tappiot

Vähäiset

Suurin osa teloitettu antautumisen jälkeen

Kolmas ristiretki
AkkoArsufJaffa

Akkon piiritys oli kolmannen ristiretken ensimmäinen yhteenotto, joka alkoi 28. elokuuta 1189 ja jatkui 12. heinäkuuta 1191 saakka.

Taistelun vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saladinin saatua lopullisen voiton ristiretkeläisistä Hattinin taistelussa 4. heinäkuuta 1187, hän kykeni valloittamaan suuren osan Jerusalemin kuningaskuntaa ilman kummoista vastarintaa ja hänen joukkonsa saivat haltuunsa sekä Akkon että itse Jerusalemin. Ristiretkeläisillä oli myöhemmin hallussaan ainoastaan Tyros, Tripoli ja Antiokia, joihin Saladin hyökkäsi epäonnistuen vuonna 1188.

Uutiset Jerusalemin ja Palestiinan menetyksestä olivat järkyttäviä Euroopalle, missä alettiin pian vaatia uutta ristiretkeä, jonka aloittamista paavi Gregorius VIII alkoi ajaa ja häntä seurannut Klemens III innoitti myös Englannin ja Ranskan kuninkaat sotaretkelle.

Tyros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyroksessa Conrad oli onnistuneesti torjunut Saladinin hyökkäyksen vuonna 1187 ja yritti neuvotella kaupungin antautumista sopimuksella samalla kun ensimmäiset vahvistukset saapuivat Euroopasta Tyrokseen. Tämän sopimuksen myötä Saladin vapautti Kuningas Guyn, jonka oli ottanut vangiksi Hattinissa. Guy pyysi Conradilta lupaa astua Tyrokseen yhdessä kuningatar Sibyllan kanssa, mutta tämä kieltäytyi syyttäen Guyta Hattinin katastrofista. Guy leiriytyi kaupungin porttien eteen kuukausiksi pääsemättä Tyrokseen.

Vuoden 1188 keväällä, Sisilian William II lähetti 200 ritarin joukon sotaan ja 6. huhtikuuta 1189 Pisan arkkipiispa Ubaldo Lanfranchi saapui Tyrokseen 52 laivan kanssa. Guy sai molempien joukot puolelleen ja Coradin hylättyä hänen anomuksensa kaupunkiin pääsystä jälleen elokuussa, Guy jätti leirinsä ja lähti joukkojensa kanssa kohti Akkoa. Hän johti omat joukkonsa rannikkoa pitkin pisalaisten ja sisilialaisten kulkiessa merellä. Guy tarvitsi kiinteää tukikohtaa, mistä voisi järjestää hyökkäystä Saladinia vastaan ja koska ei päässyt Tyrokseen, hän otti kohteekseen Akkon, joka sijaitsi 50 kilometriä Tyroksesta etelään.

Akko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähi-itä ja ristiretkivaltiot vuonna 1190 (Akko on Acre englanniksi)

Akkon satama sijaitsi Haifan lahden niemimaalla. Niemimaata suojasi itäpuolella meri ja mantereen puolella vartiotornien suojaamat esteet. Lisäksi kaupungin muslimijoukot saattoivat olla jopa kahdesti Guyn johtamaa armeijaa suuremmat, tämän saavuttua paikalle 28. elokuuta 1189. Guy yritti yllättää vastustajansa hyökkäyksellä, mutta epäonnistui ja rakennutti leirin kaupungin ulkopuolelle, jääden odottamaan vahvistuksia, jotka alkoivat saapua meriltä muutamaa päivää myöhemmin.

Tanskalaiset ja frisialaiset laivastot korvasivat Guyn armeijan sisilialaiset, jotka vetäytyivät saatuaan tietää William II:n kuolemasta. Myös ranskalaiset ja flanderilaiset sotilaat saapuivat James of Avesnesin, Henry I of Barin, Andrew of Briennen, Robert II of Dreuxin ja Philip of Dreux johtamina. Lisäksi Louis III of Thuringian ja Otto I of Gueldersin saksalaiset sekä arkkipiispa Gerhard of Ravennan johtamat italialaiset liittyivät Guyn armeijaan. Louis of Thuringia myös suostutteli Conradia, äitinsä serkkua, lähettämään joukkoja Tyroksesta. Kun Saladin sai kuulla tästä kehityksestä, hän kokosi joukkonsa ja marssi Akkoon lähtien 15. syyskuuta epäonnistuneeseen hyökkäykseen Guyn leiriä vastaan.

Akkon piiritykseen liittyy myös episodi Rikhard Leijonamielen ja Itävallan herttuan Leopold V:n välillä. Kun ristiretkeläiset piirittivät linnoitusta syntyi kilpailu ja riita siitä, kuka valtaisi kaupungin ensimmäiseksi. Englannin Rikhard repi alas jo vallatuilta muureilta Leopoldin lipun ja nostatti tilalle omansa. Myöhemmin, kun Rikhard oli salapuvussa matkaamassa kotiin Itävallan kautta, hänet tunnistettiin ja vangittiin Wienin lähellä. Korkea-arvoisen vangin Leopold joutui luovuttamaan Saksan keisari Henrik VI:lle, mutta sai osansa suurista lunnaista.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Siege of Acre