Akhilleion (Troas)
| Akhilleion | |
|---|---|
| Ἀχιλλήιον | |
| Sijainti | |
  Akhilleion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Beşika Burnu, Yeniköy, Çanakkale |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Troas |
| Aiheesta muualla | |
Akhilleion (m.kreik. Ἀχιλλήιον, Akhillēion, lat. Achilleum, Achilleium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Yeniköytä.[3][4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akhilleion sijaitsi Troaksen rannikolla noin kahdeksan kilometriä etelään Sigeionin kaupungista ja niemestä.[2][5][6] Se on paikannettu nykyisin nimellä Beşika Burnu tunnetulle pienelle niemelle noin 2,4 kilometriä lounaaseen nykyisestä Yeniköystä.[1][4] Kaupungin kukkula tunnetaan nimellä Yassıtepe[4] (Beşik-Yassıtepe).[7] Akhilleionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Akhilleionista etelään samaa rannikkoa pitkin sijaitsi Akhaiion. Kaupungista koilliseen sijaitsi Ilion ja muinaisen Troijan paikka.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akhilleionin paikalla on ollut asutusta viimeistään noin 3000 eaa. eli Troija I -kaudella sekä edelleen myöhemmällä pronssikaudella eli Troijan sodan perinteisen ajoituksen aikoihin.[7] Akhilleion sai nimensä siitä, että sitä pidettiin Troijassa kaatuneen Akhilleuksen hautapaikkana.[2][4][8] Homeroksen Odysseian mukaan Akhilleuksen kuoltua häneen ruuminsa poltettiin, ja jäänteet sijoitettiin samaan kultaiseen uurnaan aiemmin kuolleen Patrokloksen jäänteiden kanssa. Tämän jälkeen päälle kasattiin suuri tumulus-hauta.[9]
Myöhempi kreikkalainen Akhilleionin kaupunki oli Lesboksen Mytilenestä tulleiden aiolialaisten arkaaisen kauden alussa noin vuonna 700 eaa. perustama siirtokunta. Käsitys kaupungista Akhilleuksen hautapaikkana on peräisin viimeistään tuolta ajalta.[4] Herodotos mainitsee mytileneläisten käyttäneen Akhilleionia tukikohtanaan, kun kaupunki oli sodassa Ateenaa vastaan koskien ateenalaisten perustaman Sigeionin hallintaa.[1][6]
Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Akhilleion kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 425/424 ja 421 eaa.[1] Akhilleionin arvellaan lyöneen omaa pronssirahaa noin vuosina 350–300 eaa., tosin joskus samat rahat on laitettu läheisen Akhaiionin nimiin. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Akhilleiōtēs (Ἀχιλλειώτης) ja Akhilleitēs (Ἀχιλλείτης).[1]
Kun Aleksanteri Suuri valloitti Vähän-Aasian, hän vieraili paikalla ja seppelöi Akhilleuksen hautakummun.[2][10] Roomalaisella kaudella vuonna 216 keisari Caracalla jäljitteli Aleksanteria ja järjesti haudalla hautakisat.[11] Kaupungin paikalla on merkkejä asutuksesta myös bysanttilaisella ja osmanikaudella.[7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kaupunki
Akhilleionin kaupunki oli ympäröity muureilla, joiden mytileneläisten kerrottiin ottaneen Troijan tai Ilionin raunioista. Beşika Burnulta on löydetty muurien jäänteitä, jotka ajoitetaan arkaaisen kauden loppupuolelle 500-luvulle eaa.[1]
Akhileuksen hauta
Homeroksen kuvausten mukaan Akhilleuksen tumulus-hauta tehtiin lähelle Akhilleuksen leiriä, toisin sanoen kreikkalaisten rantautumis- ja leiriytymispaikkaa, ja näkyi kauas Hellespontokselle.[9][12] Niin kutsuttu ”Akhilleuksen hauta” on tumulus-hauta, joka ajoitetaan hellenistiselle kaudelle ja on oletettavasti tehty paikalle, jossa Aleksanterikin uhrasi.[4][12] Se tunnetaan nykyisin nimillä Beşiktepe[3] ja Sivritepe,[4] ja sijaitsee noin 700 metriä Akhilleionin kaupungin paikasta itäkoilliseen.[13] Seudulla on kuitenkin myös useita muita tumulus-hautoja, joita on tutkimuksen historian aikana ehdotettu ”Akhilleuksen haudoiksi”.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”766. Achilleion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d Smith, William: ”Achilleum, Achilleium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Achilleion Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b c d e f g Achilleion (Troad) 12 Beşika Burnu - Αχίλλειον ToposText. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b c ”56 C2 Achilleion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b Herodotos: Historiateos 5.94.
- ↑ a b c Achilleion (Beşik-Yassıtepe) and Achilleus’ Tumulus Troy Culture Route. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Strabon: Geografika 13.1.39 (kreik.) (engl. käännös).
- ↑ a b Homeros: Odysseia 24.72–84.
- ↑ Arrianos: Anabasis 1.12.
- ↑ Dion Kassios: Rooman historia 78.16.7.
- ↑ a b c Burgess, Jonathan S.: Tumuli of Achilles Classics@ Journal. Viitattu 3.10.2011.
- ↑ Tumuluksen sijainti:
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akhilleion Wikimedia Commonsissa
