Agni (ohjus)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Agni II

Agni on yhteisnimitys Intian kehittämille strategisille ydinohjuksille, jotka kantavat noin 700-6000 km. Nämä ojukset ovat pääosin ballistisia kiinteäpolttoaineisia. Nimi Agnī tarkoittaa sanskritissa tulta, joka polttaa syntiset ja myös tulen jumalaa. Agni-ohjukset ovat tarkoitettu lähinnä pelotteeksi Pakistania ja Kiinaa vastaan.

Agni II -ohjuksessa on tarkka länsimaista alkuperää oleva inertiajärjestelmä ja tutkaan perustuva ohjaus lähestyttäessä kohdetta. Ohjuksen kehittelyssä oli olennaista hiilikomposiittipohjaisen lämpökilven luominen. Ohjus käyttää kiinteätä polttoainetta. Laukaisu vie 15 min. Ohjus voidaan laukaista esimerkiksi junanvaunusta nykyaikaiseen tapaan, mikä tekee siitä liikkuvan ja siten vaikeasti tuhottavan.

Yksivaiheinen Agni I kantaa noin 700–800 km, pidempi kaksivaiheinen Agni II ainakin 2000–2500 km, ja paksumpi kaksivaiheinen Agni III jo 3500 km. Niinpä Agni III kantaa käytännössä koko Kiinan alueelle maan pääkaupunkiin Pekingiin asti. Agni III:n tarkkuudeksi väitetään 40 m, joka tekisi siitä erittäin tarkan aseen luokassaan. Näin ollen ohjuksella olisi suuri pienten kohteiden tuhoamiskyky suhteellisen pienellä 200 kilotonnin kärjellä. Tällöin ohjusta voitaisin käyttää ohjussiiloja ja bunkkereita vastaan. Huhtikuussa 2012 Intia testasi menestyksellä Agni V:tä, joka kantaa ainakin 5000 km. Koska kantaa niin pitkälle, Agni V voidaan laukaista laajalta alueelta Intiasta mihin tahansa paikkaan Kiinassa, mikä tekee siitä uskottavan peloteaseen Kiinaa vastaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Agni TD

Agni-ohjuksen kehittely aloitettiin vuonna 1983. Agnin ensimmäinen versio on viralliselta nimeltään Agni Technology Demonstrator eli Agni TD. Agnin koeversiossa oli kiinteäpolttoaineinen raketti ensimmäisenä vaiheena ja toisena ilmeisesti Prithvi-pohjainen nestepolttoainetta käyttävä raketti. Agnin ensimmäinen rakettivaihe perustui SLV-3-kantoraketin ensimmäiseen vaiheeseen. SLV-3 taas pohjautui USA:n Scout-kantorakettiin[1] ja muiltakin mailta kuin USA:lta saatuun tekniikkaan. Nestemäinen polttoaine on stategisissa ohjuksissa epäkäytännöllinen. Intia kokeili ohjustaan kolme kertaa vuosina 1989–1994, kunnes USA pakotti lopettamaan testit. Uusi kehittely lähti täydelle teholle 1998 Intian ydinkokeiden myötä, kansallismielisen hallituksen johdolla.lähde?

[muokkaa] Agni I

Agni-I on yksivaiheinen kiinteäpolttoaineinen raketti. Ohjuksen rakettivaiheen pituus on 15 metriä, läpimitta noin 1 metri. Sen kantama on 850 km, hyötykuorma on 1 000 kg ja tarkkuus CEP 120 metriä. Ohjus lukeutuu lyhyen kantaman ohjuksiin SRBM. Ohjuksen polttoaine on HTPB/AP/AI. Agni-I-ohjuksia lienee sijoitettu 8–16. Agni-I:n kantama kattaa käytännössä koko Pakistanin.lähde?

[muokkaa] Agni IA

860 km kantamainen Agnin muunnelma, joka kehitetty tarkoituksella lyhyemmän kantaman ohjukseksi kuin mitä Agni II on. Ohjus kantaa tavaonomaisen tai ydinkärjen, ja sen tarkkuus on noin 25 m.

[muokkaa] Agni II

Agni-II -tyypin ballistinen ohjus

Agni-ohjuksen kehittelyn tuloksena syntyi kokonaan kiinteäpolttoaineinen Agni-II, jonka kantomatka on noin 3 000 km 1 000 kg:n kärjellä ja 4 450 km 700 kg:llä. Se lukeutuu keskipitkän matkan ohjuksiin IRBM:iin. Ohjuksessa on kaksi kiinteäpolttoaineista vaihetta ja jälkikiihdytin (PBV) joka on samassa paketissa paluukärjen, RV:n kanssa. Tarkkuus (CEP) on ehkä noin 100 metriä, joidenkin lähteiden mukaan uudemmissa jopa 40 metriä. Ohjuksen hinta on noin 4,5–8 miljoonaa dollaria. Ohjuksen pituus on 20 m, läpimitta 1,3 m, paino 20 tonnia. Luultavasti ohjus pystyy kantamaan 200 kilotonnin tehoisen kiihdytetyn fissiopommin tai 20–25 kt/250 kg kärjen, tai kevyehkön 200–300 kilotonnin vetypommin. Muitakin kärkivaihtoehtoja on, suuritehoinen tavanomainen räjähde, kemiallinen taistelukärki tai hyvin pienitehoinen ydinkärki. Luultavasti Intia sijoittaa muutamia kymmeniä tällaisia ohjuksia. Nyt niitä on olemassa 18–36.

Agnin laukaisuvalmistelut kestävät rautatieltä laukaistaessa noin 15 min. Ohjusta peittävä vaunun katos siirtyy syrjään ja ohjus nostetaan pystyyn. Agnin lentoaika kohteeseensa on 11 minuuttia. Näin ohjuksen reagointiaika on lyhyt. Ensimmäinen rakettivaihe palaa noin 50 sekuntia 24–30 kilometrin korkeuteen asti. Toinen rakettivaihe palaa loppuun 100–120 kilometrin korkeudessa minuuttia myöhemmin. Ohjus käy noin 400 km:n korkeudessa ja sen kärki kuumenee ilmakehässä 3 000 asteeseen. Paluukärki RV pystyy mutkittelemaan ohjuksen torjunnan vaikeuttamiseksi.

[muokkaa] Agni II-AT

Agni II -ohjuksesta on kehitetty kevyempi Agni IIAT -versio, jonka kantomatka on 3 900 km ja paino 1 000 kg. Sen tarkkuus on luultavasti 40 metriä.

[muokkaa] Agni III

Agni III

Agni III on keskipitkän matkan ohjus IRBM, jonka laajennetut versiot ovat/tulevat olemaan rajoitetun kantomatkan tai täysiverisiä mannertenvälisiä ohjuksia LRICBM:iä tai ICBM:iä. Ohjuksesta on monta eri versiota tavanomaista ja ydinsotaa varten. Taistelukärkiä on monia eri vaihtoehtoisia tyyppejä, muun muassa tavanomainen räjähde, maahan tunkeutuva bunkkerintuhooja, palopommi, joukko ydinkärkiä.

Ohjuksen arvellaan kantavan yhdellä 1500 kg kärjellä jopa 5500 km. Laajennetut versiot kantavat monine kärkineen jopa 10600 km. Monikärkiversioissa voi olla 3-12 kärkeä. Jos ohjuksessa on 450 kg kärki, se kantaa jopa 12000 km[2]. Edeltäjänsä tavoin Agni III on kiinteäpolttoaineinen, rautatiellä tai maantiellä liikuteltavalta alustalta laukaistava tarkka ohjus, jonka tarkkuudeksi veikataan jopa 40 metriä. Ohjuksesta kehitetään sukellusveneestä laukaistavaa versiota.

Ensimmäinen Agni III-ohjuksen koelaukaisu epäonnistui vuonna 2006. Huhtikuussa 2007 Agni III lensi 3500 km 13 minuutissa lähtönopeudella 5000 m/s[3]. Ohjus kantaa käytännössä koko Kiinaan, muun muassa Pekingiin ja Shanghaihin[4]. Agni III TD kykenee viemään ydinkärjen 4100 km päähän.

Tämä ohjus on edeltäjiään paksumpi, 2,0 m paksu. Pitkälle matkalle laukaistavan ydinkärjen paino on 600 kg - 1800 kg. Lyhyemmälle kantamalle kelpaa tavanomainen taistelukärki, jonka paino on 2490 -3490 kg minkä takia ohjus sopii käytetäväksi tavanomaisessa sodassa. Testatussa Agni TD:ssä on yksi kärki tyyppiä Mk 3 jossa lienee 150 kt kiihdytetty fissiopommi[5][6].

Agni 3 TD on yhteensä 16,7 metriä pitkä, josta kaksi ensimmäistä vaihetta yhteensä 11,7 metriä[7]. Muunnelma Agni 3A on kolmivaiheinen 17 metriä pitkä, ja painaa 51 tonnia[8]. Agni 3A:n paluukärki on kolmikärkinen. Yhden itsenäisesti ohjautuvan MIRV-kärjen tyyppi on RV-Mk2A. Ohjuksen taistelukärki voi olla 600 – 1 800 kg.

Maaliskuussa 2008 Intian tiedemiehet ilmoittivat kehittäneensä ja patentoineensa uuden lämpökilven päällysteen, joka suojaa lämpökilpeä höyrystymällä suurissa nopeuksissa. Tämä mahdollistaa ohjusten kantomatkojen kasvattamisen 40%.[9]

Ohjus on aiottu alun perin Kiinaa vastaan, ja Intian ja Kiinan suhteiden nopea lämpeneminen viime aikoina on hidastanut tämän ohjuksen kehittelyä.

[muokkaa] Agni IV

Vuonna 2011 ensi kertaa koelaukaistu Agni IV kantaa 2500-3500 km ja näin ollen sen kantama on Agni II:n ja III:n väliltä. Ohjus voidaan muiden Agni-ohjusten tapaan laukaista liikkuvalta alustalta ja on yhtä tarkka kuin muutkin Agni-ohjukset. Ohjus on pyritty tekemään mahdollisimman tutkassa näkymättömäksi. Tämä keskipitkän matkan ohjus kantaa suureen osaan Kiinaa.


[muokkaa] Agni-V

Agni II:n, III:n ja V:n kantamat

Agni IV:tä ei kehitetty. Agni-V:tä testattiin menestyksellä huhtikuussa 2012. Tämä Agni III:sta paranneltu ohjus kantaa noin 5000-6000 km. Ohjus on näin ollen sama kuin Agni III, mutta yksi rakettivaihe lisätty. Ydinkärjen paino on noin 1000 kg. Ohjus on 17,5 m pitkä, 2 m paksu.[10][11] Ohjus voidaan laukaista rautetieltä tai kuorma-autosta kanisterista. Ohjus kantaa Intiasta koko Kiinaan, suureen osaan Venäjää ja jopa Itä-Eurooppaan asti. Tämä ohjus on rajoitetun kantomatkan mannertenvälinen ohjus LRICBM, jollaiset ovat keskipitkän matkan ja mannertenvälisten ohjusten välimaastosssa. Ohjus vastaa kantomatkaltaan lähinnä käytöstä jo poistettua eurostrategista SS-20:aa ja Kiinan DF-4:ää. Ohjuksen käyttöönoton jälkeen Intiallakin on pitkälle kantavia ohjuksia niin kuin muilla perinteisillä ydinasevalloillakin. Ohjusta aletaan sijoittamaan asemiinsa luultavasti vuonna 2014.

[muokkaa] Agnin taistelukärjet

Agnin taistelukärjistä ei ole vahvistettuja tietoja. Melko varmasti nämä ohjukset kykenevät kantamaan tavanomaisia, kemiallisia ja ydintaistelukärkiä jotka voivat olla fissiokärkiä tai fuusiokärkiä.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Agni (ohjus).
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Agni_(ohjus)&oldid=11532639
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä