21. prikaati (jatkosota)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| 21. Prikaati | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1943 - 1944 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
21. Prikaati oli Suomen maavoimien vuonna 1943 perustettu yhtymä jatkosodassa. Vetäytyessään Itä-Karjalasta kesällä 1944 se taisteli tiensä Karhumäestä Ilomantsiin viivyttäen ja kuluttaen vihollista.
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prikaati käskettiin perustaa päämajan päiväkäskyllä 31.10.1943. Sen kokoaminen kesti koko marraskuun, ja varsinaisena perustamispäivänä pidetään 6.12.1943 (Maa RE:n käsky No. 4068/III/2.sal./11.12.43).
Prikaatin kokoonpano:
- Prikaatinkomentajana toimi eversti Torvald Ekman
- Esikunta
- Esikuntapäällikkönä majuri Osmo Rysä
- Operattivisen osaston päällikkönä kapteeni Heikki Virtanen
- Tykistökomentajana everstiluutnantti Holger Kraemer
- Viestikomentajana kapteeni Eelis Mönkkönen
- Pioneerikomentajana majuri Paavo Keinänen
- Huoltopäällikkönä majuri Bengt Auer
- I Pataljoona, komentajana everstiluutnantti Hakanen (jalkaväkirykmentti 54:n I pataljoona)
- II Pataljoona, komentajana everstiluutnantti Toivo Luukko (jalkaväkirykmentti 5:n III pataljoona)
- III Pataljoona, komentajana everstiluutnantti Ilmari Koponen (jalkaväkirykmentti 56:n III pataljoona)
- IV Pataljoona, komentajana majuri Teuvo Turtiainen (erillinen pataljoona 24/jalkaväkirykmentti 101)
- prikaatin tykistö
Rykmentin runkona toimineen jalkaväkirykmentti 101 miehistö koostui pääasiassa rintamalle palvelukseen otetuista vankikarkureista, joka laski merkittävästi rykmentin taisteluarvoa (prikaatinkomentaja eversti Ekmanin arvio prikaatin SPK:ssa).
Prikaatin toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asemasotavaiheessa joulukuussa 1943 prikaatin tehtävänä oli tehdä kenttävarustelutöitä, mistä se siirrettiin 10. helmikuuta 1944 etulinjaan Vansjärven lohkolle. Prikaatille alistettiin 3. prikaatin tykistö vahvistettuna linnoituspatteristo 1:llä. Prikaati sai oman tykistönsä käyttövalmiiksi maalis-huhtikuussa 1944, ja raskas patteristo 41 saatiin valmiiksi 25. toukokuuta.
Prikaati irrottautui 24. kesäkuuta 1944 Itä-Karjalan pääpuolustusasemastaan Karhumäessä, mistä se vetäytyi taistellen ja saapui Juustjärvelle 30. kesäkuuta. Neljä päivää myöhemmin joukot olivat Savastilassa. Porajärvellä prikaati oli 10. heinäkuuta ja vanha raja ylitettiin Kuolismaan suunnalla 17. heinäkuuta.[1]
Heinäkuun lopulla prikaati oli asemissa Ilomantsin Sysmäjärven ja Alavieksijärven välisellä kannaksella, missä se osallistui Ilomantsin suureen saarrostusoperaatioon. Rintama jähmettyi 9. elokuuta Ilomantsissa, kunnes aselepo astui voimaan 5. syyskuuta 1944.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tarmo Metsälä: Isänmaan puolesta 1939-1945, s. 122-123. Jyväskylä: Gummerus Oy, 2002. ISBN 951-20-6162-7.