2-metoksietanoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
2-metoksietanoli
2-methoxyethanol-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 109-86-4
SMILES COCCO [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C3H8O2
Moolimassa 76,094 g/mol
Tiheys 0,965 g/cm3[2] g/cm³
Sulamispiste -85,1°C[2]
Kiehumispiste 124,5°C[2]
Liukoisuus Sekoittuu veteen[3]

2-Metoksietanoli (C3H8O2) on glykolin ja metanolin muodostama eetteri ja sisältää sekä eetterin että alkoholin toiminnalliset ryhmät. Yhdistettä käytetään pääasiassa liuottimena. 2-Metoksietanolista käytetään myös nimityksiä metyylisellosolvi, etyleeniglykolimonometyylieetteri ja monometyyliglykolieetteri.[2][3]

Sisällysluettelo

Valmistus [muokkaa]

2-Metoksietanolia valmistetaan metanolista ja etyleenioksidista. Etyleenioksidin epoksidirakenteen hajottamiseen voidaan käyttää happpoa, kuten rikkihappoa, tai emästä kuten natriummetoksidia. Reaktiomekanismi on erilainen käytettäessä happokatalyysin kuin silloin, kun katalyytti on emäksinen.[4]

Käyttö [muokkaa]

2-Metoksietanolin pääasiallinen käyttö on liuottimena.[2] Yhdistettä käytetään liuottimena muun muassa valmistettaessa musteita ja muita väriaineita, jarrunesteissä, joissakin puhdistusaineissa, ja jäätymisenestoaineissa sekä orgaanisessa synteesissä.[5][6]

2-Metoksietanolia käytetään myös valmistettaessa ohutkalvoja sooli-geelimenetelmällä. Siinä yhdisteen roolina on liuottimena toimimisen ohella olla yksihampaisena kelaatinmuodostajana.[7]

Myrkyllisyys [muokkaa]

2-Metoksietanoli on haitallista ihmiselle. Ihminen voi altistua yhdisteelle hagitysteiden välityksellä, nieltynä tai ihon läpi imeytyneenä. Yhdiste aiheuttaa huonovointisuutta, oksentelua ja sekavuutta. Aineelle altistumisen on todettu vaurioittavan luuydintä ja keskushermostoa. Elimistössä 2-metoksietanoli metaboloituu 2-metoksiasetaldehydiksi ja lopulta 2-metoksietikkahapoksi ja poistuvat kehosta virtsan mukana. Erityisesti happo on myrkyllinen.[3][6]

Lähteet [muokkaa]

  1. Methyl cellosolve – Substance summary NCBI. Viitattu 20. toukokuuta 2010.
  2. a b c d e Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 236. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. a b c Etyleeniglykolimonometyylieetteri Kansainväliset kemikaalikortit. 2003. ICSC. Viitattu 20.05.2010.
  4. Max Fogiel: The organic chemistry problem solver, s. 604. Research & Education Assoc., 1994. ISBN 9780878915125. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.05.2010). (englanniksi)
  5. George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 397. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.05.2010). (englanniksi)
  6. a b Joseph LaDou: Current occupational & environmental medicine, s. 529. McGraw-Hill Professional, 2004. ISBN 978-0838572191. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.05.2010). (englanniksi)
  7. Burtrand Insung Lee,Sridhar Komarneni: Chemical processing of ceramics, s. 720. CRC Press, 2005. ISBN 9781574446487. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.05.2010). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.