Ätranin vesistö
,_photo_from_Falkenberg.JPG)
Ätranin vesistö (ruots. Ätrans avrinningsområde, vesistöaluetunnus 103) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Ätranin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 342 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Ätran, jonka pituus on 243 kilometriä. Joki laskee Kattegatiin noin 1,61 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ätranin vesistö sijaitsee kahden pitkän päävesistön Nissanin vesistön (tunnus 101) ja Viskanin vesistön (tunnus 105) välissä, mutta sen koillispuolelle jää vielä tilaa Götajoen vesistölle (tunnus 108). Ätranin vesistön alajuoksulla sijaitsee pieni päävesistö Suseånin vesistö (tunnus 102), jonka vedenjakaja seuraa sitä lähes merenrannikolle asti. Ätranin vesistön alajuoksulla Viskanin vesistö vaihtuu luoteispuolella sijaitsevaan Himleånin vesistöön (tunnus 104). Merenrannikolla sijaitsee joensuun ympäristössä mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on lähes Suseånin vesistön kokoinen.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (41,7 %), turve (14,7 %), kalliomaa (16,5 %), hiekka ja sora (2,4 %), multamaa (10,8 %), savimaa (3,2 %) ja jäätikköjokijäänteet (4,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (69,7 %), soita ja kosteikkoja (3,8 %), viljelymaita (14,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,6 %) sekä joutomaita (5,1 %). Näiden lisäksi on 5,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ätranin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Ätranin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 59,8 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 196 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 15,7 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 51 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 170 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 187,7 m³/s on mitattu helmikuussa 1990 ja pienin 12,7 m³/s syyskuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 131 patoa, joista 7,0 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 127,6 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Ätranin pääuomassa on 13 vesivoimalaitosta: Herting, Ätrafors, Yngeredsfors, Bällforsen, Skogsforsen, Skåpanäs, Axelfors, Ljungafors, Timmele Kvarn, Plate Såg, Flata kvarn, Basta Kvarn ja Träbena kvarn. Vesistön sivu-uomissa on vielä 13 voimalaa lisää:
- Assmanissa on Assmebro, Fredriksborg, Åstafors ja Strömsfors,
- Drägvedsånissa on Drägveds Kvarn,
- Getånissa on Skogslund,
- Högvadsånissa on Nydala kvarn,
- Kalvånissa on Hunnabo,
- Lillån Falkenbergissa on Vessige,
- Lillån Gälaredissa on Gälared,
- Vinånissa on Ågårds Kvarn, ja
- Ånissa on Månsabo kvarn ja Ågård.
Voimaloiden yhteisteho on 70,2 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 244,8 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Ätranin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 7.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ätran (SE631304-129984) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 7.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4307–4344, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Ätranin vesistö (Excel-lomake nro 1434), Vattenwebb, SMHI, viitattu 7.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Ätran, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
