Ero sivun ”Mikrotietokone” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
204 109 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
204 109 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Commodore-64-Computer-FL.jpg|pienoiskuva|[[Commodore 64]] oli yksi suosituimmista mikrotietokoneista.]]
[[Tiedosto:Commodore-64-Computer-FL.jpg|pienoiskuva|[[Commodore 64]] oli yksi suosituimmista mikrotietokoneista.]]
'''Mikrotietokone''' tarkoittaa [[tietokone]]tta, jonka toiminta perustuu [[mikroprosessori]]in, ja joka on kooltaan pienempi kuin [[minitietokone]]. Mikrotietokoneet ovat neljännen sukupolven tietokoneita.<ref name="fourthgen">{{Verkkoviite | osoite = http://demarscomputerhistory.weebly.com/4th-generation.html | nimeke = Fourth Generation (1971–1991) | viitattu = 26.8.2017}}</ref> Kolmannen sukupolven tietokoneet perustuivat erillisiin [[mikropiiri|mikropiireihin]].<ref name="thirdgen">{{Verkkoviite | osoite = http://demarscomputerhistory.weebly.com/3rd-generation.html | nimeke = Third Generation (1965–1970) | viitattu = 26.8.2017}}</ref> Ensimmäisenä kaupallisena mikrotietokoneena pidetään [[Micral N]] -tietokonetta.<ref name="mchist">{{Verkkoviite | osoite = http://history-computer.com/ModernComputer/Personal/Micral.html | nimeke = Micral N of François Gernelle | viitattu = 25.7.2017}}</ref> Japanin varhaisimpia mikrotietokoneiden valmistajia oli [[Sord Computer Corporation]] [[SMP80/08]]-mallillaan ja [[SMP80/x]]-sarjalla.<ref name="ipsj8008">{{Verkkoviite | osoite = http://museum.ipsj.or.jp/en/computer/personal/0086.html | nimeke = 【Sord】 SMP80/x series | julkaisija = IPSJ Computer Museum | viitattu = 24.7.2017}}</ref> Kanadalainen [[MCM/70]] esiteltiin vuonna 1973 ja toimitukset alkoivat loppuvuodesta 1974.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://spacing.ca/toronto/2015/04/15/toronto-invented-pc-forgot/ | nimeke = How Toronto invented the PC, then forgot about it | julkaisija = Spacing Toronto | tekijä = Chris Bateman | ajankohta = 15.4.2015 | viitattu = 24.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Varhaisimmat [[Henkilökohtainen tietokone|henkilökohtaiset tietokoneet]] eivät vielä käyttäneet mikroprosessoria. Mikroprosessorit syrjäyttivät muut ratkaisut ja myös [[suurtietokone]]et ovat siirtyneet käyttämään mikroprosessoria, mutta eivät ole mikrotietokoneita.
'''Mikrotietokone''' tarkoittaa [[tietokone]]tta, jonka toiminta perustuu [[mikroprosessori]]in, ja joka on kooltaan pienempi kuin [[minitietokone]].<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Microprocessor and Microcomputer Technology | tekijä = Noel M. Morris | Julkaisija = Macmillan Press | Vuosi = 1981 | Sivu = 3 | Isbn = 978-1-349-16651-0 | Kieli = {{en}} }}</ref> Mikrotietokoneet ovat neljännen sukupolven tietokoneita.<ref name="fourthgen">{{Verkkoviite | osoite = http://demarscomputerhistory.weebly.com/4th-generation.html | nimeke = Fourth Generation (1971–1991) | viitattu = 26.8.2017}}</ref> Kolmannen sukupolven tietokoneet perustuivat erillisiin [[mikropiiri|mikropiireihin]].<ref name="thirdgen">{{Verkkoviite | osoite = http://demarscomputerhistory.weebly.com/3rd-generation.html | nimeke = Third Generation (1965–1970) | viitattu = 26.8.2017}}</ref> Ensimmäisenä kaupallisena mikrotietokoneena pidetään [[Micral N]] -tietokonetta.<ref name="mchist">{{Verkkoviite | osoite = http://history-computer.com/ModernComputer/Personal/Micral.html | nimeke = Micral N of François Gernelle | viitattu = 25.7.2017}}</ref> Termi mikrotietokone on esiintynyt painettuna ensimmäisen kerran liittyen Micral N -tietokoneeseen.<ref name="mchist" /> Japanin varhaisimpia mikrotietokoneiden valmistajia oli [[Sord Computer Corporation]] [[SMP80/08]]-mallillaan ja [[SMP80/x]]-sarjalla.<ref name="ipsj8008">{{Verkkoviite | osoite = http://museum.ipsj.or.jp/en/computer/personal/0086.html | nimeke = 【Sord】 SMP80/x series | julkaisija = IPSJ Computer Museum | viitattu = 24.7.2017}}</ref> Kanadalainen [[MCM/70]] esiteltiin vuonna 1973 ja toimitukset alkoivat loppuvuodesta 1974.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://spacing.ca/toronto/2015/04/15/toronto-invented-pc-forgot/ | nimeke = How Toronto invented the PC, then forgot about it | julkaisija = Spacing Toronto | tekijä = Chris Bateman | ajankohta = 15.4.2015 | viitattu = 24.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Varhaisimmat [[Henkilökohtainen tietokone|henkilökohtaiset tietokoneet]] eivät vielä käyttäneet mikroprosessoria. Mikroprosessorit syrjäyttivät muut ratkaisut ja myös [[suurtietokone]]et ovat siirtyneet käyttämään mikroprosessoria, mutta eivät ole mikrotietokoneita.


==Historiaa==
==Historiaa==

Versio 14. elokuuta 2021 kello 09.28

Commodore 64 oli yksi suosituimmista mikrotietokoneista.

Mikrotietokone tarkoittaa tietokonetta, jonka toiminta perustuu mikroprosessoriin, ja joka on kooltaan pienempi kuin minitietokone.[1] Mikrotietokoneet ovat neljännen sukupolven tietokoneita.[2] Kolmannen sukupolven tietokoneet perustuivat erillisiin mikropiireihin.[3] Ensimmäisenä kaupallisena mikrotietokoneena pidetään Micral N -tietokonetta.[4] Termi mikrotietokone on esiintynyt painettuna ensimmäisen kerran liittyen Micral N -tietokoneeseen.[4] Japanin varhaisimpia mikrotietokoneiden valmistajia oli Sord Computer Corporation SMP80/08-mallillaan ja SMP80/x-sarjalla.[5] Kanadalainen MCM/70 esiteltiin vuonna 1973 ja toimitukset alkoivat loppuvuodesta 1974.[6] Varhaisimmat henkilökohtaiset tietokoneet eivät vielä käyttäneet mikroprosessoria. Mikroprosessorit syrjäyttivät muut ratkaisut ja myös suurtietokoneet ovat siirtyneet käyttämään mikroprosessoria, mutta eivät ole mikrotietokoneita.

Historiaa

Mikrotietokoneiden vallankumoukseksi kutsutaan mikroprosessoriin perustuvien tietokoneiden yleistymistä, jonka sanotaan alkaneen Intel 4004 -suorittimen julkaisusta.[7] Ensimmäisen sukupolven mikrotietokoneiksi kutsutaan toisinaan vuosina 1971–1976 julkaistuja tietokoneita. Näitä seurasivat kotitietokoneiksi kutsutut mikrotietokoneet ja henkilökohtaiset tietokoneet. Osborne 1 (1981) oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt kannettava tietokone.[8] Osbornea ennen oli julkaistu IBM 5100 (1975) -minitietokone, joka ei vielä käyttänyt mikroprosessoria vaan suoritin koostui useista mikropiireistä.[9][10]

1970-luvun lopulla Isossa Britanniassa huolestuttiin tietokoneiden aiheuttavan työttömyyttä, jonka jälkeen BBC aloitti hallituksen tukemana tietokoneosaamisen kampanjan (Computer Literacy Project, CLP).[11] BBC lähestyi Acorn Computersia, jonka seurauksena syntyi BBC Micro.[12] 1970-luvulla tuotettiin myös televisiosarjat kuten The Mighty Micro ja The Silicon Factor.[12] 1980-luvulla seurasivat The Computer Programme, Making the Most of the Micro ja useita muita.[11] 1990-luvulle mennessä televisio-ohjelmien sisältö siirtyi tietokoneiden alkeiden käsittelystä muun muassa peleihin ja pelaamiseen.[11]

Suomessa Koulu-tv esitti 1970-luvulla tietotekniikan perusteita Kaikkialla ATK -sarjassa.[13] Vuonna 1982 lähettiin Yleisradiossa Maija Typin ja Pekka Lehtiön toimittamaa Kansanmikrokerho-ohjelmaa, johon sisältyi radiossa lähetettyjä ohjelmakoodiosioita eli surinoita. Ohjelmassa käytetty tietokone oli Sinclair ZX-81.[14]

KIM-1:lle julkaistu Microchess oli ensimmäinen kaupallisesti menestyksekäs mikrotietokoneille myyty peliohjelma: pelin ensimmäinen kappale toimitettiin 18. joulukuuta 1976.[15][16]

Vuonna 1976 julkaistu NEC TK-80 aloitti mikrotietokoneiden "boomin" Japanissa, jonka jälkeen useilta muilta yrityksiltä tuli kilpailevia tuotteita.[17] Vuonna 1978 Sharp julkaisi Sharp MZ:n, joka valtasi puolet japanilaisista markkinoista.[18] Vuonna 1979 NEC julkaisi NEC PC-8001:n, joka oli yhtiön ensimmäinen henkilökohtainen tietokone.[17][19]

Commodore PET.

Tietokonepelien pelaamiseen soveltuvat mikrotietokoneet kuten ”vuoden 1977 kolmikko” Apple II, Commodore PET ja TRS-80 julkaistiin vuonna 1977.[20] Aikaisemmat mikrotietokoneet kuten Altair 8800 (1975) eivät sisältäneet vielä näyttöominaisuuksia, mutta niihin pystyi liittymään päätteillä sopivien liitäntöjen ja lisälaitteiden avulla.[21] Commodore PET:in sanotaan olleen ensimmäinen kaupallisesti menestyksekäs henkilökohtainen tietokone.[22]

Mikrotietokoneiden nousu 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa mahdollisti useammille ihmisille pääsyn halvempiin tietokoneisiin kouluissa ja kotonaan.[23] Sinclair Researchin ZX80, ZX81 ja ZX Spectrum olivat huomattavan suosittuja 1980-luvun alussa halvan hintansa myötä. ZX Spectrum myi yli 5 miljoonaa kappaletta.[24] Vuonna 1984 14 japanilaista yhtiötä oli mukana MSX-tietokoneiden valmistuksessa.[25] NEC PC-9801 -sarja myi yli 15 miljoonaa kappaletta kymmenen vuoden aikana ja hallitsi suurta osaa markkinoista Japanissa.[26] Guinness World Recordsin mukaan vuonna 1982 julkaistu Commodore 64 myi yli 17 miljoonaa kappaletta ja on kaikkien aikojen myydyin yksittäinen tietokonemalli.[27][28]

Suomessa oli vuonna 1980 vajaat 13 000 tietokonetta ja vuonna 1983 60 000 televisioon kytkettävää mikrotietokonetta.[29] Vuonna 1988 Suomessa suunniteltiin jokaisen kansalaisen kytkemistä tietoverkkoon.[29]

Sovellusohjelmat kuten VisiCalc (1979) laajensivat mikrotietokoneiden käyttöä harrastuksesta ja pelaamisesta myös yrityskäyttöön.[30] Kaksi vuotta myöhemmin IBM julkaisi IBM PC:n, jonka jälkeen syntyivät IBM PC -yhteensopivat kloonikoneet.[31] Vuonna 1982 pienen yrityksen käyttöön tarkoitetulta mikrotietokoneelta vaadittiin CP/M-käyttöjärjestelmä, VisiCalc tai vastaava ohjelma, 80-sarakkeen näyttö, näppäimistö numeronäppäimistöllä ja alle 5 000 USD hinta.[32] Vuonna 1983 julkaistu Lotus 1-2-3 oli IBM PC:n läpimurtosovellus.[33]

Mikro- ja minitietokoneen käsitteet hämärtyivät 1970-luvun lopulla, kun ominaisuuksiltaan minitietokoneita vastaavat koneet alkoivat käyttää mikroprosessoreja.[34] Esimerkiksi Digital Equipment Corporation ja Sun Microsystems kutsuivat tehokkaita työasemakoneitaan mieluummin mini- kuin mikrotietokoneiksi, jotta ne erottuisivat IBM PC:iden, Macintoshien ja kaltaisista vaatimattomammista laitteista. Mikrotietokoneet yleistyivät nopeasti myös laboratorioissa ja kirjastoissa, sekä automaatiossa ja telekommunikaatiossa.[35][36][37]

Vuoden 1983 videopelilama vaikutti muun muassa Atarin toimintaan.[38] Kotitietokoneiden hintasota vuonna 1983 ajoi muun muassa Texas Instrumentsin ulos kotitietokoneiden markkinoilta ja Commodoren sekä Atarin taloudellisesti heikkoon tilanteeseen.[39][40][41] Texas Instruments pudotti TI-99/4A:n hintaa ja Commodore VIC-20:n hintaa.[42] Commodoren julkaistua Commodore 64:n Atari liittyi mukaan ja laski Atari 400:n ja Atari 800:n hintoja.[42] Hintasodan neurauksena MSX-valmistajat olivat haluttomia lähtemään Yhdysvaltain markkinoille.[43] Ennen vuotta 1982 ei ollut juurikaan alle 1 000 dollarin henkilökohtaisia tietokoneita ja tietokoneita myytiin erikoistuneissa liikkeissä.[44][45] Commodore aloitti tietokoneiden myynnin myös muissa liikkeissä kuten K-Mart Yhdysvalloissa.[42] Tietokoneet kuitenkin tulivat entistä laajemman yleisön saataville hintojen laskun myötä, muun muassa Commodoren Jack Tramielin vaikutuksesta.[46] Ohjelmistokehittäjillä oli toiveita lisätä opetus- ja hyötyohjelmia myyntiä koteihin vuonna 1984 julkaistulle IBM PCjr -tietokoneelle, joka oli merkittävästi aiempaa IBM PC:tä edullisempi.[41] PCjr-tietokoneen toivottiin myös ”tuovan uskottavuutta” kotitietokoneiden markkinoille.[41]

CES-messuilla esiteltiin vuonna 1984 Amigan Lorraine-prototyyppiä: Amiga 1000 julkaistiin vuonna 1985 ja sen videopiirit pystyivät manipuloimaan kuvaa kahdesta 40:een kertaa nopeammin kuin mikään muu henkilökohtainen tietokone markkinoilla siihen aikaan.[38][47] Amigan yhdistelmä graafista käyttöliittymää, komentoriviskriptausta ja moniajavaa käyttöjärjestelmää sijoitti sen lähes 10 vuotta kilpailijoita edelle.[47] PC World sijoitti Amiga 1000:n – ”maailman ensimmäinen moniajava-multimedia-henkilöhtainen tietokone” – seitsemänneksi kaikkien aikojen henkilökohtaisten tietokoneiden listalla.[48][47]

Sana ”mikro” on jäänyt pois käytöstä ja puhekielessä henkilökohtaista tietokonetta tarkoittavalla termillä ”PC” viitataan mikrotietokoneeseen riippumatta tietokoneen käyttötavasta tai käyttötarkoituksesta.lähde?

Edeltäjät

Ennen mikrotietokoneita markkinoilla olivat minitietokoneet.[34] Näiden hinta ja fyysinen koko olivat huomattavasti suurempia: suosittu PDP-8 (1965) vastasi kooltaan pakastinta ja maksoi kymmeniä tuhansia dollareita esittelyvuotenaan. Myös eräitä mikroprosessoriin perustuvia minitietokoneita on kutsuttu mikrotietokoneiksi.

Ennen mikroprosessorin yleistymistä oli saatavilla TTL-logiikkapiireihin perustuvia tietokoneita kuten Kenbak-1. Mikrotietokoneen yhdeksi määritelmäksi on muodostunut mikroprosessorin käyttö.[4] Datapoint 2200 -päätettä suunniteltiin mikroprosessoria käyttäväksi, mutta käytti edelleen diskreettiä TTL-logiikkaa.[49]

Koottavina tee-se-itse -sarjoina toimitettavia tietokoneita oli markkinoilla useita, muun muassa: Altair 8800, Apple I, COSMAC ELF, KIM-1, Nascom, NEC TK-80 ja suomalainen Telmac 1800. Yhden piirilevyn tietokoneet syntyivät samalla kuten "dyna-micro".

Lehdet

Mikrotietokoneiden suosio toi uusia niihin keskittyviä painettuja lehtiä. Eräissä lehdissä kuten Byte oli ohjelmien lähdekoodilistauksia eri ohjelmointikielillä.[50] Useissa lehdissä oli valmiita ohjelmia lehden mukana tulevalla C-kasetilla, levykkeellä tai CD-ROMilla. Ensimmäisenä ohjelmakasetin liittäneenä lehtenä pidetään brittiläistä Amstrad Action -lehteä.[51] Japanin ensimmäisiä tietokonelehtiä olivat ASCII ja I/O.[52]

Vuonna 1984 aloitettiin suomalaiset lehdet Mikrobitti ja Printti.[53] Etenkin Mikrobitti sisälsi myös ohjelmakoodilistauksia lehden sivuilla.

Vaikutus

Demoskenen juuret ovat edullisten mikrotietokoneiden yleistymisessä.[54]

Muun muassa NEC PC-8801 -sarjalle pelejä kehittäneet tulivat myöhemmin tunnetuiksi merkittävissä pelisarjoissa.[55]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Microprocessor and Microcomputer Technology, s. 3. Macmillan Press, 1981. ISBN 978-1-349-16651-0. (englanniksi)
  2. ↑ Fourth Generation (1971–1991) demarscomputerhistory.weebly.com. Viitattu 26.8.2017.
  3. ↑ Third Generation (1965–1970) demarscomputerhistory.weebly.com. Viitattu 26.8.2017.
  4. ↑ a b c Micral N of François Gernelle history-computer.com. Viitattu 25.7.2017.
  5. ↑ 【Sord】 SMP80/x series IPSJ Computer Museum. Viitattu 24.7.2017.
  6. ↑ Chris Bateman: How Toronto invented the PC, then forgot about it 15.4.2015. Spacing Toronto. Viitattu 24.6.2019. (englanniksi)
  7. ↑ The Microcomputer Revolution for Historians jstor.org. Viitattu 25.7.2017.
  8. ↑ Osborne 1 history-computer.com. Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
  9. ↑ IBM 5100 history-computer.com. Viitattu 11.5.2019. (englanniksi)
  10. ↑ IBM Portable PC oldcomputers.net. Viitattu 11.5.2019.
  11. ↑ a b c Standby for a Data-Blast offthetelly.co.uk. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  12. ↑ a b Tony Smith: The BBC Micro turns 30 (sivu 2) 30.11.2011. The Register. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  13. ↑ Yli-ojanperä, Elina: ATK oli kaikkialla jo 1970-luvulla 24.9.2014. Yle elävä arkisto. Viitattu 20.6.2019.
  14. ↑ Saarikoski, Petri: Koneen lumo: Mikrotietokoneharrastus Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin, s. 100. Jyväskylä: , 2004. ISBN 978-951-39-7243-1. Teoksen verkkoversio.
  15. ↑ Microchess for the Kim-1 benlo.com. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  16. ↑ https://www.computerhistory.org/chess/orl-4334404555680/
  17. ↑ a b TK-80、PC-8001、NECのパソコンはこんな偶然から始まった ascii.jp. 8.8.2019. Viitattu 8.8.2021. (japaniksi)
  18. ↑ 【Sharp】 MZ-80K Personal Computer IPSJ Computer Museum. Viitattu 1.4.2017.
  19. ↑ 【NEC】 PC-8001 IPSJ Computer Museum. Viitattu 1.4.2017.
  20. ↑ Computer Platforms tacticalwargamer.com. Viitattu 23.7.2017.
  21. ↑ MITS Altair 8800 oldcomputers.net. Viitattu 25.7.2017.
  22. ↑ Computer design: Commodore PET 2001 (1977) inexhibit.com. Viitattu 26.7.2017.
  23. ↑ Alison Gazzard: The Platform and the Player: exploring the (hi)stories of Elite Game Studies. Viitattu 22.2.2019.
  24. ↑ Tom Jowitt: Tales In Tech History: ZX Spectrum 10.3.2017. Silicon. Viitattu 12.5.2019. (englanniksi)
  25. ↑ MSX: a standard for the world Creative Computing. Viitattu 26.7.2017.
  26. ↑ Fenlon, Wesley: 10 Most Popular Computers in History computer.howstuffworks.com. Viitattu 20.5.2017.
  27. ↑ Griggs, Brandon: The Commodore 64, that '80s computer icon, lives again CNN. Viitattu 5.8.2017. (englanniksi)
  28. ↑ Commodore 64 – The Best Selling Computer in History commodore.ca. Viitattu 5.8.2017.
  29. ↑ a b Lindfors, Jukka: Pienoistietokoneiden maihinnousu yle.fi. 8.2.2007. Viitattu 12.5.2019.
  30. ↑ VisiCalc of Dan Bricklin and Bob Frankston history-computer.com. Viitattu 25.7.2017.
  31. ↑ The IBM Personal Computer's 25th Anniversary PC World. Viitattu 30.7.2017.
  32. ↑ Kinne, Harold C.: The Microcomputer Revolution. eric.ed.gov. heinäkuu 1982. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  33. ↑ Steven J. Vaughan-Nichols: Goodbye, Lotus 1-2-3 zdnet.com. 15.5.2013. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  34. ↑ a b Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  35. ↑ T.C.O'Haver: The microcomputer revolution Journal of Pharmaceutical and Biomedical Analysis. 18.6.1982. doi:10.1016/0731-7085(83)80003-X. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  36. ↑ Ann M. Sandberg-fox: The Microcomputer Revolution Cataloging & Classification Quarterly. doi:10.1300/J104v31n02_04. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  37. ↑ Craig J. Calhoun: The Microcomputer Revolution?: Technical Possibilities and Social Choices journals.sagepub.com. 1.5.1982. doi:10.1177/004912418100900402. Viitattu 20.6.2019. (englanniksi)
  38. ↑ a b Tom Hormby: The Amiga Story: Conceived at Atari, Born at Commodore lowendmac.com. 5.11.2016. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  39. ↑ The 1983 Home Computer Price War lowendmac.com. Viitattu 23.7.2017.
  40. ↑ Reimer, Jeremy: A history of the Amiga, part 5: postlaunch blues Ars Technica. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  41. ↑ a b c Cook, Karen. "Jr. Sneaks PC into Home", PC Magazine, 1984-03-06, p. 35. Luettu 2018-04-11. 
  42. ↑ a b c Commodore Up To Amiga pc-history.org. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  43. ↑ Howard Root & Brian Williams: Faceoff: will MSX be a success in the United States. atarimagazines.com. elokuu 1984. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
  44. ↑ Andrew Pollack: THE COMING CRISIS IN HOME COMPUTERS nytimes.com. 19.6.1983. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  45. ↑ David H. Ahl: The first decade of personal computing marraskuu 1984. Creative Computing. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  46. ↑ Commodore founder Jack Tramiel dies The Verge. Viitattu 24.7.2017.
  47. ↑ a b c Tekla S. Perry: Happy Birthday Amiga Computer! spectrum.ieee.org. 24.7.2015. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  48. ↑ The 25 Greatest PCs of All Time, The Complete List pcworld.com. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  49. ↑ Datapoint 2200 history-computer.com. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  50. ↑ BYTE Magazine Rescans (About-osio) archive.org. Viitattu 2.2.2020. (englanniksi)
  51. ↑ Ruth Nicholas: Profile: Chris Anderson: Media with passion Independent. Viitattu 24.9.2017.
  52. ↑ Alex Wiltshire: ASCII Corporation Four pioneering game developers remember working for one of Japan’s first game publishers readonlymemory.vg. Viitattu 8.8.2021. (englanniksi) 
  53. ↑ Niemelä, Antti: 80-luvulla Mikrobitin kanssa kilpaili Printti – lehden koko arkisto luettavissa netissä turbovisio.fi. Viitattu 19.5.2017.
  54. ↑ Demoscene wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  55. ↑ Gaming computers of Japan: The NEC PC-8800 series retronauts.com. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikrotietokone.

Kirjallisuutta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikrotietokone&oldid=19936340”