Palkkasoturien sota
| Palkkasoturien sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa puunilaissotia (ensimmäisen ja toisen sodan välisenä aikana) | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
Karthagon palkka-armeija | |||||||||
Palkkasoturien sota oli vuosina 240–238 eaa. käyty sota Karthagon ja sitä vastaan kapinoivien libyalaiskaupunkien ja ensimmäisessä puunilaissodassa taistelleen palkka-armeijan välillä.
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karthago oli köyhtynyt ensimmäisen puunilaissodan sotakorvausten vuoksi, eikä siksi kyennyt maksamaan suuren palkka-armeijansa palkkaa. Palkka-armeija nousi kapinaan muutamien Karthagosta irti pyrkivien libyalaiskaupunkien tuella sen jälkeen, kun se oli viety Afrikkaan, ja valtasi Tunisin sekä Sardinian ja Korsikan saaret. Palkkakiistasta nousi täysimittainen kapina, johon liittyi myös numidialaisia. Mieliala myös foinikialaisten liittolaisten keskuudessa oli uhkaava.[1]
Kolme vuotta kestäneiden taisteluiden jälkeen karthagolaiset komentajat Hanno Suuri ja Hamilkar Barka lopulta löivät kapinalliset, jotka kärsivät suuret tappiot. Vangeiksi jääneitä kapinallisia heitettiin norsujen tallattaviksi ja heidän johtajansa ristiinnaulittiin. Lopullinen ratkaisu tapahtui, kun Hamilkarin johtamat ratsumiehet ahdistivat 40 000 miehen suuruisen kapinallisjoukon vuorten väliseen laaksoon ja sulkivat poispääsytien. Epätoivoisten kapinallisten yrittäessä viimein murtautua ulos umpikujasta, Hamilkar antoi elefanttiensa hyökätä ja tallata heidät kaikki maahan.[1]
Vallattujen saarten kapinalliset kääntyivät kuitenkin Rooman suojelukseen. Rooma, joka oli ensimmäisen puunilaissodan rauhasta välittämättä vallannut Karthagon kapinallisia vastaan käymän sodan aikana ensin Sardinian ja sen jälkeen myös Korsikan, vaati Karthagoa luopumaan saarista ja maksamaan lisää korvauksia. Entiset omistajat vaativat ensin Roomaa luovuttamaan saaret takaisin, mutta Rooman uhatessa uudella sodalla oli Karthagon pakko taipua. Sardinian ja Korsikan menetyksen lisäksi Karthagon oli pakko maksaa Roomalla 1200 talenttia vahingonkorvauksena sotavarusteluista, joihin roomalaiset olivat ryhtyneet. Roomalaiset miehittivät saarista vain rannikkoalueet.[1]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karthago menetti Roomalle Sardinian ja Korsikan tärkeät kauppa-asemat. Koska Rooma oli aiemmin onnistunut valtaamaan Karthagolta Sisilian, se sai Sardinian ja Korsikan valtaamisen jälkeen Tyrrhenanmeren hallintaansa.[1] Rooman ja Karthagon konflikti jatkui toisessa puunilaissodassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 5. Rooma, s. 8-11. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09733-0.