Ylityspaikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ylityspaikka tai tienylityspaikka on jalankulkijoille varattu kadun ylittämiseen tarkoitettu kohta, jossa jalankulkijalla on väistämisvelvollisuus muuhun liikenteeseen nähden, toisin kuin suojateillä. Ylityspaikalla ei ole suojatien liikennemerkkejä tai ajoratamaalauksia, mutta jalankulkijaa ei estetä esimerkiksi aidoilla ja katujen reunakiviä on madallettu helpottamaan ylitystä.[1]

Suomessa ylityspaikkoja on lisätty 2020-luvulla Helsinkiin ja Tampereen Hämeenkadulle.[1][2] Niitä on lisätty raitioliikenteen sujuvoittamiseksi mutta myös korvaamaan vaarallisiksi koettuja liikennevalo-ohjaamattomia suojateitä.[1] Ylityspaikkoja on jo aiemmin käytetty muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Keski-Euroopassa.[3]

Raitioliikenteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikaraitiotie Raide-Jokerin ylityspaikka Viikinmäessä Helsingissä (raitiovaunun maalattu merkki puuttuu).

Raitioliikenteessä ylityspaikka antaa raitiovaunulle etuajo-oikeuden ja sujuvoittaa vaunun kulkua erityisesti pikaraitioteillä.[3] Koska suojateillä vaunu on väistämisvelvollinen, vaunun liikkeellelähtö saattaa estyä suojatietä ylittävien matkustajien vuoksi pitkäksi ajaksi.[4] Suojateihin jumiutuva raitioliikenne on kustannuslisä, sillä hitauden vuoksi tarvitaan lisää vuoroja ja lisää kalustoa.[5]

Pääsääntöisesti raitioliikenteen ylityspaikka koskee vain raitiokiskoja, eli viereisille ajoradoille jätetään suojatiet ja kiskojen molemmin puolin jää jalankulkijoille saareke. Joissain kohteissa ylityspaikka toteutetaan kuitenkin koko kadun yli, jolloin jalankulkijan tulee varoa myös tieliikennettä.[6]

Pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin ylityspaikat on merkitty vaaleanruskealla harjatulla betonilla ja valkoisella raitiovaunun kuvalla.[7] Tampereen raitioliikenteessä on käytetty ylityspaikkoja merkitseviä huomiotarroja ja punertavaa katukiveystä.[8][9] Raide-Jokerilla on useilla pysäkeillä järjestely, jossa pysäkin toisessa päässä on liikennevalot ja toisessa ylityspaikka.[10] Raide-Jokerin vaunujen nopeus on ylityspaikoilla korkeintaan 30 kilometriä tunnissa.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mäkelä, Erika: Helsinki muuttaa osan suojateistä ”ylityspaikoiksi” Helsingin Sanomat. 17.8.2022. Viitattu 10.11.2022.
  2. Rautanen, Sari: Tampereen Hämeenkadulle rakennettiin uudenlaisia paikkoja ylittää katu, mutta kukaan ei osaa käyttää niitä – Tästä pienestä yksityiskohdasta sinun pitäisi tajuta, mistä kulkea Aamulehti. 18.10.2022. Viitattu 10.11.2022.
  3. a b Ylityspaikat sujuvoittavat kaikkea liikennettä raidejokeri.info. 2.2.2021. Viitattu 10.11.2022.
  4. Paastela, Kaisa: Suojatietä ylittävien matkustajien väistäminen jumittaa ratikan pysäkille jopa minuuteiksi – Näin ongelma hoidetaan raidejokerin reitillä Helsingin Uutiset. 3.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  5. Kymäläinen, Simo: Harva tietää, miten ylityspaikka eroaa suojatiestä – nyt on aika opetella, sillä niitä on tulossa runsaasti pääkaupunkiseudulle Yle. 30.8.2023. Viitattu 4.9.2023.
  6. Raitioteiden pysäkkeihin ja jalankulun ylityspaikkoihin suunnitellaan muutoksia – mitä mieltä olet? 2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.11.2022.
  7. Ylityspaikat sujuvoittavat liikennettä, kunhan käyttö tulee tutuksi kaupunkiliikenne.fi. 6.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  8. Hämeenkadun ylityspaikoille asennetaan katuun kiinnitettäviä huomiotarroja – Ylityspaikalla jalankulkijalla on väistämisvelvollisuus 31.5.2021. Tampereen Ratikka. Viitattu 10.11.2022.
  9. Punkari, Pasi: Hämeenkadun ylityspaikkojen ero suojatiehen on monelle vielä epäselvä – töötit ja ratikan kellot soivat välillä jalankulkijoille Yle Uutiset. 22.6.2022. Viitattu 10.11.2022.
  10. Salomaa, Marja: Raide-Jokeri tuo Helsinkiin ennen näkemättömän väistämis­säännön Helsingin Sanomat. 3.10.2023. Viitattu 6.10.2023.
  11. Parikka, Tiina: Kun näet tämän ratikkamaalauksen, ole valppaana – "Normaalilla kaupunkilaisjärjellä selvitään" Helsingin Uutiset. 27.11.2023. Viitattu 30.11.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]