Yksityiselämän suoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yksityiselämän suoja kuuluu Suomen perustuslain 2. lukuun kirjattuihin perusoikeuksiin.

Suomen perustuslain 10 § yksityiselämän suojasta kuuluu seuraavasti:[1]

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

Yksityiselämän suojaa loukkaavia rikoksia ovat esimerkiksi kotirauhan ja viestintärauhan rikkominen, salakuuntelu, -katselu ja -kuvaaminen sekä niiden valmistelu, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Salakatselu ja -kuvaaminen on rangaistavaa nimenomaan henkilöön kohdistuvana.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen perustuslaki (10 § Yksityiselämän suoja) Finlex. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 4.5.2012.
  2. Rikoslaki 39/1889, 24. luku Finlex.
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.