Yhdysvaltain miesten lentopallomaajoukkue

Yhdysvallat
Liitto	United States volleyball federation
Maanosaliitto	NORCECA
Kenttä	Cellular Coliseum, Bloomington
Valmentaja	John Speraw
Kapteeni	Taylor Sander
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Yhdysvaltain miesten lentopallomaajoukkue edustaa Yhdysvaltoja arvokilpailuissa ja kansainvälisissä lentopallokilpailuissa. Yhdysvaltojen sijoitus maailmanrankingissa on tällä hetkellä toinen (heinäkuussa 2017). Joukkue on voittanut kolme olympiakultaa ja yhden maailmanmestaruuden sekä kaksi kertaa maailmanliigan.

Ensimmäisiin menestyksiin 1980- ja 1990-luvuilla

Ennen 1980-lukua Yhdysvaltain maajoukkueen parhaat maailmanlaajuisten arvokisojen saavutukset olivat kuudes sija vuoden 1956 maailmanmestaruuskilpailuissa sekä seitsemäs sija vuoden 1960 MM-kilpailuissa ja vuoden 1968 olympialaisissa. Joukkueen ensimmäinen menestysaika koitti 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella. Sillä oli Los Angelesin olympialaisissa 1984 tavallista heikompi vastus itäblokin maiden olympiaboikotin vuoksi ja se vei kultaa voittamalla loppuottelussa lukemin 3–0 Brasilian, jolle se oli alkulohkon päätösottelussaan vielä hävinnyt. Joukkuetta valmensi Doug Beal.

Yhdysvallat pääsi kohtaamaan Neuvostoliiton Japanissa pelatussa maailmancupissa vuonna 1985 ja voitti ottelun 3–2. Yhdysvallat vei koko turnauksen voiton häviämättä kertaakaan. Myös seuraavissa MM-kilpailuissa vuonna 1986 Neuvostoliitto ja muut itäblokin maat olivat jälleen mukana. Yhdysvallat voitti neljän joukkueen alkulohkonsa tappioitta ja hävisi vasta kuuden joukkueen jatkolohkon viimeisessä ottelussaan Neuvostoliitolle. Välierissä Yhdysvallat voitti Brasilian 3–0 ja loppuottelussa Neuvostoliiton 3–1 ja voitti ensimmäisenä MM-mitalinaan kultaa. Valmentajana oli Marvin Dunphy.

Soulin olympialaisissa 1988 Yhdysvallat voitti toistamiseen olympiakultaa. Välierissä Marvin Dunphyn valmentama joukkue voitti Brasilian 3–0 ja loppuottelussa Neuvostoliiton 3–1. Neljän vuoden takaisista olympiavoittajista joukkueessa pelasivat vielä Craig Buck, Karch Kiraly, Dave Saunders ja Steve Timmons.

Vuonna 1990 joukkueen menestysputki katkesi. Se hävisi MM-kilpailuissa kaikki kolme alkulohko-otteluaan ja sijoittui kisoissa 13:nneksi. Samana vuonna ensimmäisen kerran pelattu maailmanliigakaan ei tuonut menestystä vaan joukkue voitti 12 ottelustaan Brasiliaa, Italiaa ja Ranskaa vastaan vain yhden. Barcelonan olympialaisissa 1992 Yhdysvallat voitti puolivälierissä Neuvostoliiton perilliseksi muodostetun IVY:n 3–1 mutta hävisi välierissä Brasilialle 1–3. Pronssiottelussa Yhdysvallat voitti Kuuban 3–1. Saman vuoden maailmanliigassakin Yhdysvallat saavutti pronssia.

Vuoden 1994 MM-kilpailuissa Yhdysvallat voitti alkulohkonsa tappioitta. Puolivälierissä se voitti Etelä-Korean 3–0 mutta hävisi välierissä Alankomaille 2–3. Pronssiottelussa Yhdysvallat voitti Kuuban 3–1.

Vuodet 1995–2006

Seuraavien runsaan kymmenen vuoden aikana Yhdysvallat ylsi mitaleille vain oman maanosansa kilpailuissa. Vuoden 1995 maailmancupissa joukkue sijoittui neljänneksi. Atlantan olympialaisissa 1996 se voitti viidestä alkulohko-ottelustaan kaksi ja sijoittui turnauksessa jaetulle yhdeksännelle sijalle. MM-kilpailuissa 1998 se jäi kahdeksan joukkueen jatkolohkossaan viidenneksi ja päätyi voitokkaiden sijoitusotteluiden jälkeen turnauksessa yhdeksänneksi. Vuoden 1999 maailmancupissa tuloksena oli jälleen neljäs sija. Vuoden 2000 maailmanliigassa Yhdysvallat selviytyi lopputurnaukseen mutta jäi kuudenneksi. Sydneyn olympialaisissa 2000 joukkue hävisi kaikki viisi alkulohko-otteluaan.

Vuoden 2002 MM-kilpailuissa Yhdysvallat voitti kaikki kolme alkulohkovastustajaansa, mukaan lukien lopulta maailmanmestariksi nousseen Brasilian. Jatkolohkossa Yhdysvallat voitti Kiinan mutta hävisi sitten Kreikalle ja Jugoslavialle eikä selviytynyt puolivälieriin vaan jäi turnauksessa jaetulle yhdeksännelle sijalle. Vuoden 2003 maailmancupissa Yhdysvallat sijoittui kolmannen perättäisen kerran neljänneksi. Ateenan olympialaisissa 2004 joukkue oli alkulohkossaan kolmas ja voitti puolivälierissä Kreikan 3–2. Välierissä tuli tappio Brasilialle ja pronssiottelussa Venäjälle, molemmat lukemin 0–3, joten amerikkalaisten lopullinen sijoitus oli neljäs.

Vuonna 2005 Yhdysvaltain maajoukkueen päävalmentajaksi nousi apuvalmentajan paikalta Hugh McCutcheon. Vuoden 2006 MM-kilpailuissa joukkue voitti alkulohkonsa viidestä ottelusta kaksi ja jatkolohkonsa neljästä ottelusta myös kaksi. Sijoitusotteluissa se voitti Kanadan mutta hävisi Saksalle ja sijoittui siten turnauksessa kymmenenneksi. Maailmanrankingissa Yhdysvallat putosi viidenneltä sijalta kahdeksanneksi vuonna 2006.

Kolmanteen olympiavoittoon

Kauden 2007 maailmanliigan alkulohkon 12 ottelustaan Yhdysvallat hävisi vain kaksi, molemmat Ranskalle. Puolassa pelatussa lopputurnauksessa se eteni alkulohkostaan jatkoon mutta hävisi välierissä Venäjälle 1–3. Pronssiottelussa Yhdysvallat voitti Puolan 3–1 ja saavutti maailmanliigassa toisen kerran pronssia 15 vuotta ensimmäisen kerran jälkeen. Joukkueen libero Richard Lambourne valittiin turnauksessa pelipaikkansa parhaaksi pelaajaksi.

Pan-Amerikan kisoissa 2007 Yhdysvallat eteni loppuotteluun mutta hävisi siinä Brasilialle. Maanosaliittonsa NORCECA:n mestaruuden Yhdysvallat voitti vuonna 2007 kolmannen perättäisen ja kaikkiaan seitsemännen kerran. Joukkueen passari Lloy Ball valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi ja parhaaksi passariksi. Joukkueen kapteeni Clayton Stanley valittiin parhaaksi syöttäjäksi ja päävalmentaja Hugh McCutcheon sai parhaalle valmentajalle jaettavan Jim Coleman -palkinnon.

Kauden 2007 lopulla pelattiin Japanissa maailmancup, jonka kolme parasta joukkuetta saivat suoran paikan Pekingin olympialaisiin seuraavaksi kesäksi. Yhdysvallat aloitti turnauksen voittamalla maailmanmestari Brasilian 3–0. Kahden tappion jälkeen joukkue voitti seitsemän seuraavaa ottelua mutta tappio päätösottelussa Venäjälle lukemin 2–3 tiesi amerikkalaisten jäämistä turnauksessa neljänneksi. Yhdysvallat saavutti kuitenkin jälleen olympiapaikan voittamalla Puerto Ricossa pelatun karsintaturnauksen tappioitta.

Vuoden 2008 maailmanliigassa Yhdysvallat voitti alkulohkonsa, jossa sen vastustajina olivat Bulgaria, Suomi ja Espanja. Välierissä se voitti isäntämaa Brasilian 3–0 ja loppuottelussa Serbian 3–1 ja saavutti näin ensimmäisen maailmanliigan mestaruutensa.

Yhdysvaltain joukkueen olympiaturnaus 2008 ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, kun joukkueen päävalmentajan Hugh McCutcheonin appivanhemmat joutuivat puukotuksen kohteeksi. Toinen heistä kuoli saamiinsa vammoihin. McCutcheon oli sivussa joukkueen valmennustehtävistä turnauksen alkupuolen mutta palasi vain viikko tapahtuman jälkeen tehtäviinsä. Yhdysvallat voitti kaikki viisi alkulohko-otteluaan sekä puolivälierissä Serbian 3–2 ja välierissä Venäjän samoin lukemin. Loppuottelussa Yhdysvallat voitti hallitsevan olympiavoittajan Brasilian erin 3–1 ja otti historiansa kolmannen olympiakullan. Yhdysvaltain joukkue omisti voiton kisojen avajaispäivänä surmatulle Todd Bachmanille. Joukkue kunnioitti Bachmanin muistoa pelaamalla erikoisvalmisteisissa lentopallotossuissa. Niitä koristivat nimikirjaimet TB ja BB; TB tarkoitti Todd Bachmania ja BB Barbara Bachmania.

Olympiakultaa 2008 voittanut joukkue

• Passarit: Lloy Ball, Kevin Hansen
• Keskitorjujat: David Lee, Thomas Hoff, Ryan Millar
• Yleispelaajat: William Priddy, Riley Salmon, Sean Rooney, Scott Touzinsky
• Hakkurit: Clayton Stanley, Gabriel Gardner
• Libero: Richard Lambourne

Alan Knipen ja John Sperawin kaudet

Alan Knipe tuli maajoukkueen valmentajaksi vuonna 2009. Maailmanliigassa ei tullut suurta menestystä vuosina 2009–2011 ja NORCECA:n mestaruuskilpailuissakin joukkue hävisi loppuottelussa Kuuballe vuosina 2009 ja 2011. MM-kilpailuissa 2010 Yhdysvallat voitti kaikki kolme alkulohko-otteluaan ja toiselta kierrokselta oli tuloksena yksi voitto ja yksi tappio. Kolmannella kierroksella Yhdysvallat voitti Ranskan mutta hävisi Italialle eikä päässyt mitalipeleihin. Sijoitusotteluissa se voitti Saksan mutta hävisi Venäjälle ja oli turnauksen lopputaulukossa kuudes. Vuoden 2011 maailmancupissa Yhdysvallat sijoittui kuudenneksi.

Vuoden 2012 maailmanliigan alkulohkossa Yhdysvallat voitti yhdeksän 12 ottelustaan, vastustajina Ranska, Italia ja Etelä-Korea. Bulgariassa pelatussa lopputurnauksessa se voitti alkulohkonsa sekä välierissä Kuuban. Loppuottelussa Puola oli parempi eräluvuin 3–0 mutta Yhdysvallat saavutti ensimmäisen maailmanliigan mitalinsa Alan Knipen valmentajakaudella. Lontoon olympialaisissa 2012 Yhdysvallat voitti alkulohkonsa voitettuaan neljä ottelua ja hävittyään vain Venäjälle. Puolivälierissä Yhdysvallat hävisi Italialle 0–3 ja sijoittui jaetulle viidennelle sijalle.

Vuonna 2013 maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin sekä McCutcheonin että Knipen apulaisena työskennellyt John Speraw. Ensimmäisen vuoden ainoa mainittava saavutus oli maanosaliitto NORCECA:n mestaruus, joka oli Yhdysvalloille sen historian kahdeksas. Vuoden 2014 maailmanliigassa Yhdysvallat voitti alkulohkonsa hävittyään 12 ottelustaan vain kolme, kerran niin Venäjälle, Serbialle kuin Bulgariallekin. Italiassa pelatussa lopputurnauksessa se jäi alkulohkossaan toiseksi mutta voitti välierissä Iranin 3–0 ja loppuottelussa Brasilian 3–1. Yhdysvalloille maailmanliigan voitto oli sen historian toinen. Saman vuoden maailmanmestaruuskilpailuissa Yhdysvallat sijoittui alkulohkossaan kolmanneksi Ranskan ja Iranin takana. Toisella kierroksella Yhdysvallat jäi kahdeksan joukkueen lohkossaan neljänneksi, kun mukaan laskettujen alkulohkotappioiden päälle joukkue kärsi tappion Argentiinalle, ja sen kisat päättyivät jaettuun seitsemänteen sijaan.

Vuonna 2015 Yhdysvallat voitti maailmanliigan alkulohkossaan yhdeksän ottelua kahdestatoista, vastustajina Puola, Iran ja Venäjä. Brasiliassa pelatun lopputurnauksen alkulohkostaan se pääsi yhden voiton ja yhden tappion jälkeen jatkoon pistesuhdelaskujen tuloksena ja hävisi välierissä Serbialle 2–3. Voitto Puolasta lukemin 3–0 toi Yhdysvalloille pronssimitalin. Saman vuoden maailmancupissa Yhdysvallat hävisi 11 ottelustaan vain yhden, Puolalle, ja saavutti historiansa toisen maailmancupin voiton 30 vuotta ensimmäisen jälkeen. Joukkueesta Matthew Anderson valittiin kilpailun arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Vuoden 2016 maailmanliigassa Yhdysvallat sijoittui jaetulle viidennelle sijalle. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 joukkue sijoittui alkulohkossaan kolmanneksi kolmella voitolla ja kahdella tappiolla. Puolivälierissä se voitti Puolan 3–0 mutta hävisi välierissä Italialle 2–3. Pronssiottelussa Venäjää vastaan Yhdysvallat nousi 0–2-tappioasemasta 3–2-voittoon ja saavutti historiansa toisen olympiapronssin ja kaikkiaan viidennen olympiamitalin.

Vuonna 2017 Yhdysvallat sijoittui maailmanliigassa neljänneksi ja voitti NORCECA:n mestaruuden. MM-kilpailuissa 2018 joukkue saavutti pronssia.